Käyttäjä 4:
Tiivistä tiedottamista erityisesti alueen
valtalehdessä Aamulehdessä. Loppukeväästä näkyville esim. kuvareportaasin
avulla, kun jälki on kaikkein kamalinta. Radiossa ja tv:ssä ihmisten
tavoitettavuus sattumanvaraista. Harvalla mahdollisuus seurata päivän mittaan
ohjelmia.
Käyttäjä 6:
Erittäin tärkeä ja mielenkiintoinen projekti.
Kiitos tekijöille!
Käyttäjä 8:
Nyt mennään oikeaan suuntaan!
Käyttäjä 10:
Hyvä kysely!
Käyttäjä 15:
Säännöstelyselvitys ei anna vastausta
kysymyksiin, miten aiheuvat tulva-vahingot estetään, miten tulvan alle
joutuneita kesämökin piha-alueita voidaan hyödyntää, miten mahdolliset
tulvansuojeluinvestoinnit suunnitellaan ja rahoitetaan, miten vedenkorkeuksien
nostosta johtuvat vahingot ja haitat korvataan. Voidaan vielä todeta, että
aiemmin vedenkorkeuksia laskettiin, jolloin syntyi haitallinen vesijättö. Sen
lunastamminen mahdollisti a.o. alueelle rantarakentamisen. Näin alavalle,
vedenpinnan tuntumassa olevalle, vesijättömaalle rakennettu rantamökki ja asuttu
rantavyöhyke ilmeisesti pyritään hävittämään nostamalla vedenkorkeuksia ja siten
tulvia aiheuttamalla.
Käyttäjä 20:
Säännöstelyn merkityksessä tulisi entistä
enemmän ottaa huomioon vakituinen ranta-asutus ja heidän tarpeensa. Vähemmän
tulee kinnittää huomiota vesivoimayhtiöiden ahneuteen. Kalastuksen merkitys on
hyvin vähäinen. Ammattikalastajia on vain muutama Näsijärvellä ja ei yhtään
Muroleen kanavan ylvesistöllä. Vesillä liittuminen ja rantautuminen pitää
turvata. Liian suuri ( n. 1 m) veden pinnan vaihtelu on suuri haittatekijä ja
esteettinen asia.
Käyttäjä 26:
Valistakaa ihmisiä käyttäytymään luonnossa
oikein ja kertomaan mahdollisista aiheuttamistaan haitoista.
Käyttäjä 28:
Virkistyskäyttöarvojen "hinnoittelu" eri
osapuolten etuja vertailtaessa tehdään toistuvasti ala-kanttiin - tästä
asetelmasta hyötyy vesivoimaosapuoli. Vertailun voisi tehdä yksilötasolla: jos
vesistöstä saatava vesivoima edustaa 10% alueen sähkönkulutuksesta, ja
säännöstelyn tiukentamisen seurauksena ao. tuotannosta poistuu 20%, siis 2%
sähkön kokonaistuotannosta, voidaan arvioida sähkön kallistuvan max 1-2%. Tämä
on olematon kustannus siitä hyvästä että veden pinta ei putoa metrillä joka
talvi.
Käyttäjä 34:
Hyvä kysely, mutta tuskin monikaan huomaa
että tällaiseen voi itse vaikuttaa tai edes lukea tämän. Enemmän lehtiin ja
paikallisradioihin rumpua tästä. Kiitos!
Käyttäjä 35:
Hyvä, että selvityksiä tehdään, tällöin on
aineistoa hyville päätöksillekin. Ihmeellistä kuitenkin, että törmäsin aiheeseen
vasta nyt, pikku-uutisen kautta Aamulehdessä. Vaikkakin toimin mökki
yhteisössäni (50 vapaa-ajanasuntoa) erittäin aktiivisesti, kukaan ei ole missään
vaiheessa ottanut aihetta puheeksi. Olen vuosia seurannut veden vaihtelua
vesistössä, kymmenien metrien levyisiä, liejuisia rantoja keväisin, veden pitaa
nostettaessa keskikesällä riesana ovat olleet veneliikenteen aiheuttamat
rantojen "siivoukset", laineet tyrskyävät pitkin rantoja ja vievät mennessään
kaiken irrallisen, syksyllä taas pääsemme "ihailemaan" kalakariemme kivikoita ja
kurarantoja. Jospa vielä jostain saisi tietoa, milloin tämä selvitys on valmis.
Eikä vain sitä, mitä kyselyyn on vastattu.
Käyttäjä 37:
Mielipiteeni on,että vesivoimatalous ei
saisi hallita ylläolevia asioita läheskään nykyisessä laajuudessa.Kuluvana
talvena on nähty sen tulevan toimeen vähemmälläkin vedellä.
Käyttäjä 39:
mielestäni tulvan vaara on aika pieni.
mokkirantamme kivimuuri on tehty noin 40 vuotta sitten ja noin 80 cm korkeimman
vedenpinnan yläpuolella. arvot ovat ehdotuksessakin aika alhaiset.kuivana aikana
järvenpohja rehevöityy,se on huomattavasti lisääntynyt.vaikka siistimme sitä
vuosittain.isot veneet kyllä likaavat vesiä sekä aiheuttavat suuria
meluhaittoja.mielestäni vesilläkin pitäisi olla meluraja.varsinkin nykyiset
risteilyt ovat täynnä ihmisiä jotka eivät ymmärrä luonnosta mitään vaan
soittavat ja huutavat täyttä kurkkua. saastetta tämäkin.
Käyttäjä 47:
Hyva alku, lisaa tarvitaan!
Käyttäjä 49: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Miksi Tarjannevettä ja Toisvettä ei pidetä
säännösteltynä vesistönä? Näsijärven pinnan korkeus vaikuttaa myös näihin, sillä
mitä alempana Näsijärvi on sitä nopeammin yläpuolen vesistöt tyhjenevät. Virtaus
koskissa kasvaa.
Käyttäjä 51:
Tämä oli asiallisen tuntuinen kysely ja
toivottavasti suuri yleisö löytää tämän.Tähän asti Nässyn kanssa on menty aivan
liikaa kuin pässit narussa sähkönvalmistuksen ja herrojen höpinöiden
perusteella.Jokainen sen keväisin ja talvisin näkee kuinka alas vesi päästetään
ja se on niin saatanan väärin,koska sillä ei ole juuri mitään sähkötaloudellista
merkitystä.
Käyttäjä 52:
Ruusuja siitä, että järjestyi tämän
kaltainen tilaisuus ilmaista mielipide. Risuja tulee perästä, jos
muutostoimenpiteet eivät ala ja etene ripeästi.
Käyttäjä 56:
Positiivista, että tällainen kysely on
tehty. Tiedonsaanti näistä asioista on ollut kiven alla, nytkin artikkeli osui
sattumalta silmään Aamulehdestä. Olen kalastellut Pyhäjärvellä lähes 40 vuotta
ja järven tila on mennyt melko huonoksi: kalansaaliit, etenkin kuha, ovat
pienentyneet olemattomiin etenkin liiallisesta verkkokalastuksesta johtuen ja
pyydysten likaan tuminen ollut suuri ongelma. Tosin likaantuminen on vähentynyt
viime vuosina. Säännöstelylläkin on ollut selkeä vaikutus kalakantaan. Lisäksi
kiusaa tekee se, ettei veneellä pääse keväisin omaan laituriin
vedenkorkeusvaihteluista johtuen. Kyseessä on 1,2 metrin syväyksellä oleva
purjevene, jolla kesällä normaalisti voi rantautua ongelmitta.
Käyttäjä 64: Uurasjärvi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
NÄSIJÄRVEN YLÄPUOLISILLA VESISTÖILLÄ
(UURASJÄRVI) TILANNE KESTÄMÄTÖN MATALA-JA MUTAPOHJAISIA RANTOJA. VESI LASKEE
TOISTA METRIÄ KESÄN AIKANA IKÄVÄ HAJU KOSTEISTA MUTA-AAVIKOISTA, UIMINEN
IKÄVÄÄ...
Käyttäjä 66: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen
kohdealueeseen)
Kesäpaikkani on Muroleen yläpuolella
Palovedellä. Olen kokenut kuivina kesinä ja syksyinä, että täällä ei ole mitään
säännöstelyä. Vesi laskeen jopa yli metrin kesäkuusta syksyyn mennessä.
Virkistyskäytön kannalta katsottuna Näsijärven Muroleen alapuolisella osuudella
mielestäni veden korkeusvaihtelun tilanne on paljon parenpi, kuin sen
yläpuolisella osuudella.
Käyttäjä 67:
1. Miksi suosituksessa 4b ei ole esitetty
vedenkorkeuskäyriä (Iso-)Kulovedelle vaikka suositus koskee vain sitä ja
Pyhäjärveä! Luulisin että lyhyen ajan korkeusvaihtelut ylittävät kesällä tuon 20
cm, joka Pyhäjävren esimerkkikuvassa. Pyhäjärven kuvasta ei myöskään saa
selvyyttä onko tuo 20 cm maksimimi- vai mediaanivaihtelu vuosittain. 2. Miksi
vertailuvuodeksi on 1998 (ja suosituksessa 3b taas 1992) vaatisi selityksen. 3.
Suosituksessa 3b ja 4b kuva on saman levyinen, mutta toisessa aika-asteikko on 1
kk ja toisessa 1,5 kk. Vaihtelun vertailtavus häviää! 4. 1990-luvun käyrät voisi
myös pikkukuviin merkitä vuosittain (eri värein, viivatyypein tms.), koska
poikkeukselliset vesivuodet olisi voitava palauttaa mieleen myös
vuosilukuina.(ks. myös 5) 5. Miksi kuvien havainnot on valittu päättyväksi
vuoteen 1999, jos uudempia aineistoja on olemassa? Vastaajat muistavat parhaiten
viime vuodet ja jos ne olisi myös merkitty pikkukuvien käyriin, olisi helpompi
palauttaa mieleen ne olosuhteet, joista pyydetään kuvailemaan tyytyväisyyttä ja
haittoja. 6. Suosituksissa 1, 3a Iso-Kuloveden korkeuslukeman jälkeen on
merkitty sulkuihin "ei muutoksia/muutosta nykykäytäntöön". Kysymyksissä 10 ja 12
kysytään kuitenkin toimenpide-ehdotuksen tarpeellisuutta. Jos toimenpide on niin
vähäinen, ettei se muuta tilannetta, pitäisikö näihin kysymyksiin Iso-Kuloveden
osalta vastanneiden vastaukset jättää huomiotta? (vrt. vastausvaihtoehdot) 7.
Toivoisin, että vedenkorkeuskäyrät avautuisivat haluttaessa ruutuun paljon
suurempina ja mielellään vielä niin että yhden kuvan voisi tulostaa
a4-kokoisena. Nykyiset kuvat antavat sekä ruudulla että paperilla vain
viitteellisen kuvan tilanteesta. Näin myös kohdan 4 toiveeni olisi helpompi
toteuttaa. Ympäristöhallinnolla on jo nyt verkossa huomattavasti selvempiä kuvia
mm. näiden järvien vedenkorkeuksista. 8. Yleisötilaisuudet lienevät lopulta se
paras tiedonlähde tälläiseen kyselyyn vastaamiseksi, näistä kuvauksista ei
varmaankaan saa täydellistä selkoa mm. toimenpiteiden haitoista ja hyödyistä.
Muualla asuvat eivät tosin juuri saa tietoa näistä tilaisuuksista saatikka että
voisivat osallistua niihin. Siksi verkkopohjainen kyselykin on tarpeen. Tosin se
antanee enemmän eos- tai ainakin suuntaan tai toiseen lievempiä vastauksia kuin
tilaisuuksissa paperilla kerätyt mielipiteet (vai käykö näin) Voisiko nettiin
kerätä kootusti eri tilaisuuksien muistiot? Kokonaisuutena miellyttävä kysely,
tämä on tarpeen jatkossakin. Se myös lisää kiinnostusta lähiympäristön tilaan.
Kiitos siis! PS. Missähän kohtaa voi ilmoittaa itsensä sähköpostilistalle?
Ainakaan vielä en sitä havainnut, vaikka merkitsin sitä haluavani. Nykyinen
kohdan 30 kysymys pitäisi olla tämän tekstilaatikon jälkeen ja siihen
myönteisesti vastattaessa tulisi ponnahtaa kohta, johon saisi kirjoittaa
haluamansa sähköposti- tai tavallisen osoitteen.
Käyttäjä 68:
Tulvien ehkäisyyn selvityksessä ei ole
kiinnitetty minkäänlaista huomiota. Päin vastoin k.o. esitysten toteuttaminen
tulee entisestään lisäämään tulvavaaraa esim. vesijättömaille rakennettujen
kesämökkien tuntumassa ja alavilla "rantapelloilla". Samoin maatalouden
salaojitus yms. peltojen peruskuivatus estyy rannan tuntumassa sijaitsevilla
peltolohkoilla. Myös tarpeellinen metsäojitus vaikeutuu turhan "luonnonsuojelun"
nimissä. Mielestäni k.o. vedenkorkeuksien nosto on kaiken kaikkiaan
vahingollinen teko sekä luonnolle että luonnosta nauttiville mökkiläisille ja
maaseudun yrittäjille. Erityisen ongelmallisena pidän Vanajaveden Vanajanselän
ja Makkaraselän välisellä alueella sijaitsevan Pappilanlahden aluetta, jossa
vähäinenkin, jopa 10 cm:n vedenkorkeuksien nousu saattaa peittää alleen
vesijätölle rakennettuja loma-asuntoja piha- ja virkistysalueineen. Samoin tällä
alueella vedenkorkeuksien nostaminen tulee peittämään alleen nuorta puustoa
kasvavaa istutusmetsää. Samoin tällä alueella maatalouden peruskuivatus tulee
kohtaamaan ylivomaisia vaikeuksia aiottujen vedenkorkeuksien nostojen takia.
Siispä esitän, että pidetään Vanajaveden vedenkorkeuksien sääntely mykyisellä
tasolla.
Käyttäjä 72:
Kohtuulliset kevättulvat voisi sallia, koska
ne puhdistavat rantoja ja parantavat kalojen kutumahdollisuuksia.
Käyttäjä 73:
Hyvä, että järven virkistyskäyttäjiltä
kysytään mielipiteitä eikä mennä vain vesivoimaloiden tehokkuustarpeiden mukaan.
Käyttäjä 76:
Kokonaisuutena Näsijärven säännöstelyllä ei
liene ensisijainen tarve valtakunnan voimatalouden kokonaisuuden kannalta. Toki
merkitystä lienee enemmän Tampereen yrityksille ja ylipäätänkin säätöenergiana
kannalta. Liekö mahdollisuutta keskittyä pääosin vain säätökysymykseen.
Käyttäjä 79:
Säännöstelyn suunnittelun tulisi pyrkiä
ensisijaisesti palauttamaan luonnontilaiset elinympäristöt. Mukäli tästä
aiheutuu sähöntutannolle kustannuksia, ne korvattaisiin.
Käyttäjä 84: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen
kohdealueeseen)
Muroleen kanavan sivujuoksutus umpeen jotta
Ruovedelläkin riittäisi vettä loppukesälläkin
Käyttäjä 91:
Olen antanut risuja viranomaisille
aikaisemmassa kohdassa .Kysynkin vielä kerran eikö yksityisellä
rannanomostajalla ole mitään keinoa turvanaan . Kalat viedään järvestä ja vesi
tehdään uimakelvottomaksi nimellistä korvausta vastaan vaikka parempia ja
taloudellisestikin mahdollisia keinoja on käytettävissä !
Käyttäjä 93:
Hanke ollut vireillä jo monta vuotta ja
vasta nyt viime tipassa tästä kirjoitetaan Aamulehdessä. Paljon aikaisemmin
olisi tarvinnut tulla lehtien kautta esille. Kysely kohdistettu vain
mökkiläisille Aamulehti 23.2.03. Mihin vakituiset asukkaat on unohdettu. Onko
asiantuntijoissa ollenkaan tavallisia rannan asukkaita? Säännöstelyselvitys on
hyvä tehdä, koska kevään alhaisesta vedenpinnasta on kärsitty jo monta kymmenen
vuotta. Selvityksessä otettava huomioon vakituisen asukin ja mökkiläisen
esittämät huomautukset.Vesivoimalat ovat hyötyneet tästä säännöstelystä jo liian
kauan.
Käyttäjä 94:
Kesämökki asukkaat pitäisi myös huomioida,
siis ihmiset jotka eivät asu vakituisesti paikkakunnalla, mutta joilta "jää"
rahaa paikkakunnalle lomaillessa, kalastaessa yms.
Käyttäjä 100:
kaikki kokemäenjoen voimalaitokset
purettava atomivoima tilalle
Käyttäjä 106:
Kysely on erinomainen mahdollisuus
vaikuttaa oman alueen vesistön tilaan. Toivottavsti tätä kyselyä myös käytetään
työkaluna kehittäessä järvien egologista tilaa. Olis erittäin hyödyllistä saada
nähtäville kehityssuunnitelma Pirkanmaan järvien jatkuvasta parantamisesta ja
kuinka käyttäjät voivat itse myös antaa panoksensa tähän kehitystyöhön.
Käyttäjä 108:
Keväällä Näsijärvessä liian alhainen
vedenpinta pitää nostaa 30 cm. Järveä käyttää muutkin kuin sähkölaitos.
Käyttäjä 109:
Kysymykset oli osittain laadittu
tarkoitushakuisesti, mm. kalatalouden ja virkistyskäytön kannalta. Joissakin
kysymyksissä oli melkein pakko vastata kysyjän ohjailemaan suuntaan.
Kalatalouden kannalta vesi on edelleen likaista, roskakalaa on paljon, niitä on
jopa istutettu (toutain). Onko mietitty, mitä veden korkeuden muutos vaikuttaa
vesijättömaan laskentaan? a) niillä tiloilla, joilla lunastus on jo tehty b)
tiloilla, joilla lunastus tekemättä
Käyttäjä 116:
Säännöstely olisi hyvä asia vihdoinkin
toteutuessaan järvien käyttö lisääntyisi huomattavasti kesät ikäänkuin
jatkuisivat järvien veden myötä.
Käyttäjä 117:
Kysely voisi olla mukavampi täyttää, jos
lomake olisi toteutettu sivulta sivulle etenevänä kyselynä. Joka sivulla olisi
yksi kysymys ja sen yhteydessä tarvittavat lisätiedot, graafit ja selvitykset.
Mutta pääasia, että selvityksiä tehdään. Järvet ovat Suomelle tärkeä resurssi.
Virkistyskäytön merkitystä nyt ja lähitulevaisuudessa ei pitäisi aliarvioida.
Saisiko Ruotsin suurilta järviltä mallia mm. kalakantojen hoidon ja käytön
suhteen? Näsijärvestä voisi kehittyä merkittävä virkistyskalastuskohde yhdessä
muiden suurempien Pirkanmaan järvien kanssa.
Käyttäjä 119:
Kiitos kyselystä! XXXXXXXXXXXXXXX
Piikkijärven veden laatu on huonontunut todella paljon, jyrkimmin 15 viime
vuoden aikana. Olemme huolestuneet järven tilasta - omassa lapsuudessani ei
tarvinnut koskaan miettiä, voivatko lapset tänään mennä uimaan. Tämä
miettiminen on nykyään edessä lähes joka aamu juhannuksen jälkeen,
viimeistään heinäkuun alusta, sinilevän takia. Surullista.
Käyttäjä 122:
Kiitokset mahdollisuudesta osallistua
hankkeeseen nettikyselyn kautta.
Käyttäjä 128:
Hyvä ja asiallinen kysely. Helppo vastata.
Erittäin hyv,että asiaa on tutkittu ja saatu todellista tietoa myös päättäjille
ja suunnittelijoille, sitä tietoa mikä jo on vesistöjen käyttäjillä. Toivon
seurantaa ja järkeviä toimenpiteitä!
Käyttäjä 130:
Hyvä, että kysytte mielipidettä.
Toivottavasti otatte vastaukset myös huomioon päätöksiä tehdessänne.
Käyttäjä 131:
On hieno asia, että tämä tärkeä kysymys on
tullut tutkimuksen piiriin. Asia on paljon tärkeämpi kuin yht´äkkiä tulee
miettineeksi. Kiinteistöverot eivät ainakaan mökkiläisille ole halvat, joten
kuntien pitäisi valvoa kesäasukkaitten etua tässä asiassa. Ympäristökeskus on
luonnon asialla, eikä voimatalouden talutusnuorassa. Toivotan menestystä! Mies
Tampereelta.
Käyttäjä 132:
Tarpeellinen selvitys. Miten käsittelette
esittämäni vastakohtaisuudet? = ylä ja alavesistön eroavaisuudet ??? Onko sille
mitään tehtävissä??
Käyttäjä 134:
Olen huolissani Makkaraselän jatkuvasti
runsaasta sulkavakannasta. Kesällä verkolla saa lähes yksinomaan sitä, mukana
myös muutama toutain, joka on roskakala sekin. Kuka älypää on keksinyt toutainta
istuttaa?!Kiireesti kuhia kehiin!
Käyttäjä 140:
Selvitys oli hyvä ja toivottavasti auttaa
poistamaan säännöstelystä aiheutuvia epäkohtia.
Käyttäjä 141:
Lyhyt aikaissäännöytelyn haita ei tule
tässä kyselyssä esille. Samoiten Melon voimalaitoksen 0-vir- taamat ja sen
vaikutukset esim. sini- leväkukintoihin.
Käyttäjä 146:
Säännöstelyselvitys on sinänsä hieno ja
oikeansuuntainen asia. Kuitenkin on pakko olla jokseenkin kyyninen sen suhteen,
onko tuloksilla mitään vaikutusta käytäntöihin. Säännöstelyhän on tehty ja
tehtäneen jatkossakin vain ja ainoastaan voimatalouden pussiin. Tämä asetelma
olisi saatava muuttumaan lain mukaiselle kannalle. Haittoja kalakannoille
voidaan korvata vain eliminoimalla haitallisia toimintoja. Voimayhtiöiden
suorittamat korvaustoimet ovat olleet ja tulevat olemaan pelkkää pelleilyä.
Vesimyllyn pyörittäminen on kylmää rahanansaintabisnestä, jossa muilla arvoilla
pyyhitään persettä. Tähän perusepäkohtaan olisi saatava nopeasti korjaus.
Järvien vesi kuuluu kaikille, enkä ymmärrä keneltä ja millä rahalla voimayhtiö
on sen omaksensa ostanut. Mielestäni vedenpintojen säätely pitäisi tehdä
luontoarvojen näkökulmasta ja vesimyllyjä pyöritettäköön sen määräämissä
rajoissa. Vettähän menisi tällöinkin sama määrä. Säätövoimabisneksen
vähenemisessä ei mielestäni ole omistetun edun menetyksestä erittäinkin, kun ko.
rosvousta on vuosikymmenet saanut ilmaiseksi tehdä.
Käyttäjä 148:
Risuja Tervalahden veden laadun
huonontamisesta. Raha ratkaissee myös veden pinnan korkeuden. Tutkimuksista
selviää mitä menetämme.
Käyttäjä 150:
Keväällä tapahtuva vedenkorkeuden
lisääminen aiheuttaa ravinteiden ja ympäristömyrkkyjen jäämistä vesistöihin,
koska laskeutuminen pohjaan lisääntyy. Jos vesistöissä tapahtuva läpivirtaus
olisi suurempi olisi vedenlaadun elpyminen myös parempi. Haukikanta näyttää
kokemukseni mukaan olevan rautavedessä hyvä. Tutkimuksesta päätellen asialla
ollaan lähinnä voimatalouden tarpeista lähtien.
Käyttäjä 153:
hyvä kysely jos vaan jotain tapahtuisi eikä
vain kysellä mieli piteitä. kun asia on teillä tidossa näin hyvin niin mistä voi
hakea korvausta kun rannat syöpyy jokeen eikä veden "sahaaminen"lopu
Käyttäjä 165:
Yhä edelleen vesistökunnostuksissa
lähdetään siitä, että tulvavedet pitää johtaa mahdollisimman nopeasti
alajuoksulle. Miksi näin, vaikka tiedetään näin aiheutettavan jossakin
alajuoksulla ongelmia? Ja yläjuoksun vesistöt kärsivät taas vesipulasta
keskikesällä. Tulvavedet on varastoitava mahdollisimman ylös tuhansiin ja taas
tuhansiin lammikoihin valuma-alueille. Näin ehkäistään tulvia ja jätetään
virtaavaa vettä myös kesälle. Jokien perkauksista olisi jo korkea aika (pääosin)
luopua!
Käyttäjä 167:
Rehevöitymiseen tulisi kiinnittää
huomioita. Onko huomioitu riittävästi rantojen huuhtoutumisesta aiheutuvia
ravinnepäästöjä?
Käyttäjä 170:
Kyselyn kysymykset osin kieron savolaisia, peräti johdattelevia
Käyttäjä 171:
XXXXXXX
Käyttäjä 172:
Herralanvuolteen säännöstelypatoa ja sen
toimintaa pitäisi muuttaa niin, että kaloille avautuisi todellinen mahdollisuus
kulkea virtaa ylös. Nyt tievallissa on venetunneli, mutta se pitää rakentaa
jotenkin uudelleen niin, että em. asia mahdollistuu ja mahdollistuu myös
veneellä nousu ylöäs koskea. En tarkoita, että pato pitäisi purkaa, vaan että
virtausta ohjattaisi enemmän vene/kalaväylään. Tärkeintä on, että tässä
uusitussa väylässä virtaisi vettä suurimman osan vuotta, vaikka ei välttämättä
koko vuoden ajan. Kyseessä olisi jonkilainen koko Kuokkalankosken vesiväylän
luonnontilan palauttaminen kalaston kannalta. Asiasta on käytetty julkisia
puheenvuoroja mm. Lempäälän Ehtookodossa järjestetyssä yleisötilaisuudessa.
XXXXXXX
Käyttäjä 176:
Äly hoi, sitä ei saisi jättää käyttämättä
Käyttäjä 187:
Hyvä, kun kysytään mielipiteitä.
Käyttäjä 188:
Hieno juttu, että asiaa pohditaan muultakin
kuin pelkästään voimayhtiöiden kannalta. Toivottavasti myös lopputuloksena on
ratkaisu, joka ottaa huomioon kasvillisuuden ja villin luonnon ja myös
vesialueen käyttäjät.
Käyttäjä 194:
Säännöstelyselvitys vaikuttaa
toimistopöydän takana tehdyltä, paikan päällä tilanne on usein toinen.
Käyttäjä 196:
Ihan asiaa
Käyttäjä 197:
Olen asunut 20 v Tampereella ja ainakin
Näsijärven säännöstelyssä näkisin otetun huomioon suurin osa käyttäjä ryhmistä,
vedenpinta korkeus ei aina käy yksiin kalojen kutuaikojen kanssa, mutta istutus
velvoitteilla on korjattu asiaa.
Käyttäjä 199:
Kiitos siitä, että vihdoinkin on tehty
jotakin ja näinkin laajaan kyselyyn ja mielipiteiden kuulemiseen on
ryhdytty.Suunta on oikea ja tavoite erittäin hyvä.
Käyttäjä 200:
Näsijärven puolesta toimi takavuosina "
näsijärvi liike " eikä sekään saanut mitään aikaiseksi näsijärven muuttuvan /
vaihtelevan vedenkorkeuden takia. Näsijärven vedenkorkeus pitäisi saada sille
tasolle missä se oli 1950 -1960 luvuilla, korkeuden voi jokainen tutkija
tarkistaa rantakallioista. Vielä 1970-luvulla ei rannoilla näkynyt jumalattomia
määriä kaisloja eikä korteita, mutta nyt kun veden pinta seilaa kesän aikana
edestakaisin rannat rehevöityvät maanviljelijöiden avaustuksella!!. Koittakaa
joskus ryhtyä sanoista tekoihin, älkääkä joka vuosikymmen keksikö uusia
mielipidekysymyksiä!!!!. kiitos
Käyttäjä 202:
Nykyinen Näsijärven säännöstely on
nähdäkseni tehty ainoastaan voimatalouden edut huomioiden. Rajat on asetettu
niinä vuosina, kun ympäristöasioista ei piitattu. Tampereen
kaupunki(Sähkölaitos) saisi hävetä ahneuttaan.
Käyttäjä 203:
Toivottavasti tällä saadaan muutosta
aikaan!
Käyttäjä 208: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
veden korkeuden vaihtelu muroleen
yläpuolella on kohtuuttoman suuri. Laituriltani mitatessani kevään jäänlähdon ja
syys-lokakuun välinen veden korkeuden ero on viime vuosina ollut n.80cm-n.100
cm, viime kesänä vaihtelu oli vielä selvästi suurempi. Mielestäni keväällä
jäidenlähdön aikaan muroleen läpi on ehdottomasti juoksutettava enemmän vettä,
jotta pinnan korkeus on matalampi ja kesän mittaan on juoksutusta vähennettävä
jottei veden pinta laske niin kohtuuttomasti kuin se on viime vuosina laskenut.
Näin iso vaihtelu haittaa merkittävästi virkistyskäyttöa ja virkistyskalastusta
ja veneilyä.
Käyttäjä 212:
hyvä ,että tälläinen kysely on
järjestetty.toivottavasti siitä on apua vesistöjen suojelulle.
Käyttäjä 213: Mallasvesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen
kohdealueeseen)
Toivoisin että mallasveden pintaa
nostettaisi myös siitä ei yleensä puhuta mitään ja se on ainakin tosi alhaalla
,joten sieltäkään ei voi täyttää Vanajavettä joten voimalaitoa säännöstelyyn
????
Käyttäjä 217:
Tämä on hyvä tapa kysellä ja jatkaa
kehitystä myös eteenpäinkin.
Käyttäjä 221:
Vedenkorkeuksien säännöstelystä veneilylle
aiheutuvia haittoja ei ole selvitetty. Miksi ei? Rantojen tulvasuojeluun ei ole
kiinnitetty huomiota. Miksi ei? Liian paljon vesistön vedenkorkeuksien
säntelyssä on kiinnitetty huomiota luonnonsuojeluun vesien virkistyskäytön
kustannuksella. Kysymykset oli laadittu siten, että annetut vaihtoehdot
johdattelivat vastaammaan ennalta asetettujen päämäärien mukaisesti (eli kysyjät
haluavat saada omien tavoitteidensa mukaiset vastaukset). Näyttää siltä, että
halutaan ryhtyä vedenkorkeuksien muuttamiseen ns. luonnonsuojelun ehdoilla
unohtamalla mm.tulvasuojelun ja virkistyskäytön näkökohdat.
Käyttäjä 224: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Tietoja myös ylävesistä = esim.
Iso-Tarjannevesi
Käyttäjä 225: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Jos jotain patoja/sulkuja rakennetaan
Näsijärven pohjoisosiin, niin esim. Hauhuuvedelle ja sitä kautta Näsijärveltä
Kotalaan asti pitää säilyttää pienveneyhteys. Tämä on virkistystoiminnan
kannalta oleellista. Samoin patojen vaikutus vedenkorkeuteen heti niiden jälkeen
on hyvä selvittää ja tiedottaa siitä näiden alueiden ranta-asukkaille.
Käyttäjä 226:
Vanajan vesi on HUHTIKUUN ALUSSAnoin 70
senttimetriä LIIAN ALHAALLA. Vedenkorkeuden pitäisi olla vakio ym-päri vuoden.
Käyttäjä 227:
Tuli purettua jo edellä. Osakaskuntien
jäsenenä oli ollut syytä saada tietoa paremmin ja kirjallisessa muodossa
valitettavsti e-posti ei tavoita varsinaisia kärsijöitä; maanviljelijöitä,
kiinteistön omistajia, kalastajia, metsästäjiä ja muuten vedestä- ja
vedessäeläjiä ja -nauttijoita.
Käyttäjä 228:
Niin rahanahne ei Sähkölaitos saisi olla
että ihmiset kärsivät veden alhaisuudesta kohtuuttomasti.Turhaan lasketaan vettä
padosta ohi vain näön vuoksi.Risut Sähkölaitokselle.Ennen kun oli Näsijärvi
liike,niin ihmisillä oli edes jonkinlainen sananvalta näissä asioissa,sitten
siihen soluttautui Sähkölaitoksen väkeä(on kerrottu) ja se lakkautettiin
tarpeettomana.Että silleen!
Käyttäjä 235:
Tämä kysely jo kertoo että joku on
huolissaan vesistöjen kunnosta ja luonnosta yleensä. Jatketaan samaan malliin
pidetään luonto siistinä tuleville sukupolville. septitankit veneisiin. terv.
pyhäjärven veneilijät XXXXXXX
Käyttäjä 240:
On ihan sattumaa, että näin ilmoituksen
tästä kyselystä lehdessä. Ja sitä paitsi tämän vastausplanketin löytäminen
netistä ei myöskään ollut niin helppoa kuin luulisi. Yleensäkin nettikyselyt
antavat aivan vääristyneen kuvan, jos tarkoitus on todella saada esille syvien
rivien mielipide. Eivät vanhemmat ihmiset ole mitään netti-ihmisiä. Nykyään kun
on jokapaikkaan ilmpoitettava mielipiteensä näin tai soittamalla johonkin euron
hintaiseen palveluun, niin kyllä jää monelta vastaamatta. Ja sitten sanotaan,
että tutkmuksen tuloksena selvisi sitä ja tätä! Sanomalehdet käyttöön, jos
halutaan todella tutkia asioita. Kiitos.
Käyttäjä 244:
Ehdottomasti Viranomaislle jotka antaa
voimalaitoksille luvan noin törkeään toimintaan......
Käyttäjä 250:
Tämä kysely on täyttäjäystävällisesti
toteutettu. Ei liian raskas; jättää tunteen, että on tehnyt jotain tärkeää!
Käyttäjä 252:
ks.edellä kohdassa 9.
Käyttäjä 258:
keväällä vanajaveden vedennosto 2viikkoa
myöhemmäksi! että ehtii tehdä peltotyöt.!!!!ennen vedennousua. Täplärapujen
istutus mahdotonta kun talveksi vesi lasketaan liian alas.! Kenen älynväläys
laskea vesi näin aikaisin kuivana vuonna?
Käyttäjä 259:
Käytännön toimenpiteitä odotan Vesistöt
eivät saa olla vain sähköntuotannon välikappaleita
Käyttäjä 264:
Toivoisin,että tämä ei jäisi vain
suunnitelmaksi pöytälaatikkoon,vaan johtaisi tuloksiin.Suomen järvissä riitää
työsarkaa,niin rehevöitymisessä ,kalanistutuksissa yms."Puhtaat vedet" voivat
olla kohta likaisia ellei asioihin puututa.Vesistöt ei voi olla ikuinen
KAATOPAIKKA.Odotan innolla tuloksia.
Käyttäjä 265:
- Olisiko ranta-asukkaille/mökkiläisille
pitänyt lähettää heti alkajaisiksi jokin tiedote? - Mielestäni voimayhtiöiden
edut eivät saa olla etusijalla, vaan ensin luonnon selviytyminen, sitten
virkistyskäyttö ja sitten vasta voimatuotanto eli bisnes Kysely oli pitkähkö.
Miksi se veden korkeutta osoittavat TAMPELLAn käppyrän jakovälit olivat eri
suuruiset kuin muut Näsijärven veden korkeutta osoittavat käyrästöt? Se oli nyt
harhaanjohtava. Olen käyttänyt Näsijärveä eri tavoin koko ikäni, 56 vuotta.
XXXXXXXXXX. Olen uinut, soutanut, purjehtinut, kalastanut sekä seurannut
lintuja ja muuta eläimistöä. Talvella kulkenut selillä ja saarissa kävellen ja
hiihtäen, luistellen, polkupyörällä ja potkurilla. Yöpynyt rannoilla ja saarissa
sen sata kertaa. On tuota tietoa kertynyt Näsijärvestä ja sen tilasta eri
aikakausilta. XXXXXXXX
Käyttäjä 266:
Mielestäni vesistö kuuluu kaikille.
Ihmettelen miksi kyseisistä vesialueista koituva hyöty kuuluu vain
sähköläitoksille.Mökkiläisenä joudun kärsimään juoksutuksesta ja kallista
sähköstä
Käyttäjä 271:
Risuja: Kuinka paljon em. käyvät
henk.kohtaisesti toteamassa ja tutkimassa tilannetta eri kohteissa
(esim.Niihaman alueella)? Vai tehdäänkö säännöstely päätökset vain työhuoneessa
istumalla ja tuijottamalla aikaisemmin tehtyihin talukoihin kuten hyvin monissa
asioissa on käytäntö!Henkilökohtainen käynti rannoilla ja tutustuminen
tilanteeseen olisi varmaan aiheellista!Silloin selviää todellinen tilanne!
Käyttäjä 276:
Miten sellainen henkilö jolla on mökki
Vanajavedellä, mutta asuu 250 km päässä sieltä saa asianmukaista tietoa ko.
hankkeesta? Ei kaikille tule paikallisia sanomalehtiä eikä paikalliset
radioasemat kuulu 250 km päähän. Mielestäni ainoa tasapuolinen tiedoitustapa
asiassa on internet, jossa voisi olla asiaan ihan oma sivu ja osoite.
Käyttäjä 285:
hyvä että jotain tapahtuu vihdoinkin
jätetään turhien komiteoiden istuskelu vähemmälle.mieluimmin maksan enemmän
sähköstä virkityskäytön parantuessa.
Käyttäjä 286:
Vastasi v.2000 tehtyyn kyselyyn ja pyysin
palautetta toinenpiteistä.En ole saanut mitään eikä mitään toimenpiteitä ole
tehty:Sen osoittaa v.2002 pieleen mennyt "säännöstely".Käsityksekseni mukaa
tehtiin 0-tutkimus asiakkaan eli minun ja monen muun verorahoilla.Toivon että
tästä tutkimuksesta ei tule tulokseksi jälleen nollaa!Toivon että toimenpiteet
julkaistaan Aamulehdessä ja netissä suoraan kyselyyn vastanneille!
Käyttäjä 288:
Erittäin hyvä asia, että säännöstelyasiaa
selvitetään. Toivottavasti tästä on jotain hyötyä virkistyskäytön kannaltakin
vesistön laatuun.
Käyttäjä 291:
Kysely hyvin laadittu. Erittäin tärkeää,
että kansalaiset saavat tällä tavoin esittää mielipiteensä. Vielä tärkeämpää
olisi, että nämä mielipiteet otettaisiin painotettuina huomioon tehtäessä
asioista päätöksiä. Kiitos !
Käyttäjä 293:
Esitän selvityksen lähtökohtien
tarkentamista Näsijärven osalta seuraavasti: 1) Lisätään tarkastelukohteeksi
rantojen eroosia korkean veden aikana. Järveen kulkeutuva maa-aines lisää veden
epäpuhtautta . Myöskään ole tarkoitus että vanhojen puiden juuret jäävät
paljaiksi aiheuttaen puiden kaatumisia. On hämmästyttävää todeta tällaisia
ilmiöitä järvessä jota on säännöstelty jo yli sata vuotta. Eroosio näyttäisi
osoittavan että veden korkeutta on jatkuvasti nostettu vesivoimatuotannon
tukemiseksi. Tämän vesivoimatuotantolähtökohdan painoarvoa, nykyinen
sähköntuotannon rakennemuutos huomioon ottaen, voitaneen vähentää. 2)
Kalakannoista keskusteltaessa puhutaan yksipuolisesti vain lähes ravinnoksi
kelpaamattoman Näsijärven hauen elinolosuhteista kun oleellista olisi
keskustella kuhan, siian ja muikun ja lisäksi täpläravun olosuhteista. Seuraa
että syksyn matala vedenkorkeus on eduksi mutta voimakas korkeuden lasku jäiden
tulon jälkeen haitallinen sekä talvikutuisille kaloille että ravuille. Hauki
löytää uuden kutupaikkansa veden laskua seuraavana toisena keväänä tai ainakin
kun kasviluonto on sopeutunut muutokseen
Käyttäjä 295:
Toivon uusien suositusten tulevan käyttöön
mahd. pian. Esim Päijänteellä koko prosessi kesti ikuisuuden.
Käyttäjä 297:
Kirjoitan tähän varsinaisen
huolenaiheeni, kun se ei oikein muuallekaan sopinut. Nykyinen
vedenkorkeuksien rytmiikka on tuhoisaa esim. silkkuikun pesinnälle.
Ymmärsin kuitenkin, että nyt pyritään siihen, että veden pinnan korkeus ei
nousisi enää pesinnän alettua, kun pyritään takaamaan myös hauen kutu.
XXXXXXXXX
Käyttäjä 302:
Kysely on hyvä ja tärkeä. Toivottavasti
kyselyn tuloksista kerrotaan vastaajille ja muille. Kyselyn mielipiteiden
pitäisi myös vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. Pelkkä kysyminen ei riitä, vaan
jotakin konkreettista pitäisi tulla näkyville jo tulevana kesänä. Kiitos
kysyjille! Odotellaan tuloksia!
Käyttäjä 303:
Vanajaveden ongelmia pohdittaessa tulee
ottaa huomioon myös Mallas ja Pälkänevesi!!!
Käyttäjä 304:
Hyvä että selvitetään.
Käyttäjä 309:
Vanajaveden säännöstelyrajaksi riittäisi
1m.
Käyttäjä 315:
XXXXXXX
Käyttäjä 316:
Tampereen sähkölaitos julkaisi näyttävästi
hyvän taloudellisen tuloksen viime vuodelta. Selvitetäänkö myös (näyttävästi?)
minkälaisen ekologisen ja maisemallisen tuloksen ko. laitos myöskin samalla
aikaansai Näsijärven lahdissa.
Käyttäjä 317:
Säännöstely on liian tehokasta erityisesti
linnuston kannalta. Keväällä, kun vesilinnut Vanajanveden alueella tarvitsisivat
sopivia levähdysalueita on kaikki paikat täynnä lietettä. Saarioisjärven halki
menee vain pieni lirupuro, muu alue on pelkkää liejua. Se aiheuttaa kalojen
keskittymiseen kapeaan uomaan, jossa virkistyskalastajat sitten uistelevat
kaiket päivät, karkottaen viimeisetkin levähtämistä yrittävät muuttolinnut.
Säännöstely on siis lopetettava ja annettava Vanajaveden vedenkorkeuden
vaihdella luonnonmukaisesti. XXXXXXXX
Käyttäjä 319:
Mökkiläisen näkökulmasta katsottuna
vesistön "käyttöä ja hallintaa" koskeva tiedottaminen saa arvosanan nolla.
Kokemus vuosilta 1958-2002.
Käyttäjä 320:
Veden pinta on ollut jo useita vuosia
alenmpana n.20-30cm.Näsijärven veden pinta olisi luonnon mukaan sen 20-30cm
korkeammalla kuin nyt säänösteltynä
Käyttäjä 321:
Kysely ranta-asukkailta ja mökkiläisiltä on
erinomainen asia. Jospa säännöstelyyn tätä kautta saataisiin vihdoin toimiva
ratkaisu. Ruusuja hyvällä yritykselle. Järvemme ovat henki-reikä monelle
nykyajan kiireessä painiskelevalle.
Käyttäjä 325:
Olen vastannut kyselyyn Suomen
Kulttuuriperinnön Säätiön puolesta. Säätiö on maanomistaja Vanajanvedellä
Retulansaaressa. Olen elänyt koko ikäni Vanajaveden äärellä ja tunnen ajat ennen
säännöstelyä. Säätiö haluaa vaikuttaa säännöstelyhankkeeseen sen edettyä
lähemmäksi todellista toteutusta.
Käyttäjä 327:
Vastasin joku vuosi sitten melko isoon
kyselyyn tästä säännöstelystä, missään en ole nähnyt sen tuloksista
pihahdustakaan. On herännyt epäilys,että tulikohan vääränlaisia vastauksia kun
se on haluttu vaieta kuoliaaksi. Pankaa säännöstelyn ylä ja alarajan väliksi 10
cm, muuten ei vedet parane. Kyllähän sen jo järkikin sanoo että kun vesi velloo
koko ajan ylös alas ja edes takaisin niin sekaisinhan se menee. Te vaan ette
uskalla voimayhtiöille panna kuria.
Käyttäjä 330:
Valtakunnallisessa TV-uutislahetyksessa
olisi voitu mainita hankkeesta ja internetissa olevasta kyselysta. Asun Suomen
ulkopuolella toistaiseksi, mutta kayn usein Suomessa. Esim. kunnat olisivat
voineet olla mukana toiminnassa lahettamalla tiedotteen ao.maanomistajille.
Käyttäjä 331:
parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ilman
aktiivista Aamulehden seuraamista en olisi ollut. Vesistöjen suhteen oltava
tarkkana, ettei palata 60-70-luvun katasrofaaliseen tlanteeseen. Nykytilanteen
kritiikki ja parannus edelleen tärkeätä muidenkin kuin vesivoiman ehdoilla-
Käyttäjä 336:
Toivottavasti vedenpinnan alaraja saadaan
nostettua järkevälle taasolle
Käyttäjä 337:
Toivoisin säänöstelyviranomaisten
tutustuvan myös Näsijärven vesistön yläpään vesistön vedenpinnan vaihteluun,
koska se on hyvin erilainen ja huomattavasti suurempi kuin Näsijärven Tampereen
alueen vaihtelut ovat.
Käyttäjä 339:
Mukavan oloinen kysely. Sähköpostilistanne
päivittämisellä on suurta tarvetta KOSKA minäkään en ole mukana. Laittakaa edes
osakaskuntien vastuuhenkilöt niin on edes yksi perus elementti hoidettu. Ehtii
vielä. TOIMIKAA VIIKON AIKANA TÄSTÄ HETKESTÄ seurataan KIITOS !