HUOM!
XXX-alueet: Tekstiä poistettu vastaajan yksityisyyden säilyttämiseksi.
Osa vastauksista koskee muita kuin säännöstelyselvityksen piirissä olevia
järviä. Näiden vastausten yhteyteen on lisätty järven nimi ja suluissa
maininta "Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen".
Käyttäjä 4:
Asumme Näsijärven rannalla ympärivuotisesti.
Haitta on perhekohtainen, joten sen "suuruutta" on hieman hankala kuvailla,
mutta kiusallista on vedenpinnan alhaisuus, kun saunavedet ja "kalavedet"
katosivat. Jäiden sulettua pohja on kokemuksesta kuiva taas pitkälle toukokuuta
joten odotettavissa on entistä törkyisempi "mössöranta", johon venettä on turha
keikauttaa paljonkaan ennen juhannusta.
Käyttäjä 6:
Happitilanne huono.
Käyttäjä 8:
Matala ranta aiheuttaa vesirajan huomattavaa
siirtymistä. Veden pinnan nopea nosto keväällä sameennuttaa vettä pitkälle
kesään.
Käyttäjä 9:
ei päässyt veneellä laituriin
Käyttäjä 10:
Suurimman haitan aika on vielä edessä, sillä
pahimmaksi säännöstelyhaitaksi Näsijärvellä olen kokenut erittäin alhaisen
vedenpinnan lopputalvesta ja keväällä jäitten lähdettyä. Tällöin alhainen
vedenkorkeus vaikeuttaa suuresti ja on monena vuotena käytännössä estänyt pääsyn
veneellä järvelle matalalta rannalta, jollaisella itse asun. Veden pinnan
voimakkaalla pudotuksella talvella ja alhaisella tasolla keväällä on
epäedullisia vaikutuksia myös rantavyöhykkeen eliöstölle ja kalatalouteen.
Kalatalousvaikutuksia ei liene kovin tarkasti selvitettykään.
Käyttäjä 11:
Uskilanlahden vesi on pilaantunut, ei voi
käyttää edes kylpyvetenä...veden korkeus on niin alhainen, että lahti on paikoin
umpijäässä.
Käyttäjä 14:
Liittyneekö asiaan mutta erittäin hyvä kaivo
on ensimmäistä kertaa rutikuiva 40 vuoteen
Käyttäjä 15:
Ei haittoja
Käyttäjä 16:
Veden ollessa matalalla rannasta on pitkä
matka ennenkuin pääsee veneellä. Laituri on kuivilla. Lisäksi viherleväkasvusto
täyttää senkin vähän veden joka on laiturin ympärillä. Nyt näyttää mm. piisamin
pesä jääneen tyhjäksi koska suuaukko on kaukana vedestä. Ennen siinä on ollut
talviasutusta.
Käyttäjä 17:
Ei ole ollut vesi alhaalla
Käyttäjä 19:
Haittaa veneilyä purjeveneellä. Satamassa
liian matalaa
Käyttäjä 20: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Ruoveden korkeudella vesistön pinnan
vaihtelut ovat liian suuria. Korkeus vaihtelee jopa 1 m:iin saakka. Suuresta
vaihtelevuudesta johtuen rantaasumislle koituu vaikeuksia. Lautureiden
rakentaminen, veneellä pääsy rantaan ja kivikkoisten karien esiintuleminen
vaikeuttavat rannan käyttöä ja vesiliikennettä. Rantaruoppaukset ja nk.
kivilaitureiden rakentaminen on kiellettyä. Myös esteettisesti rantanäkymät
keskikesästä alkaen ovat epämiellyttäviä, koska laiturit ovat kuivalla maalla.
Tulvavaaraa ei olisi, vaikka veden korkeus olisi nykyistä korkeampi.
Käyttäjä 21: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
keväisin veden korkeus haittaa rannan
käyttöä. Laiturit rikkoontuvat jäiden noustessa keväällä. Syksyllä veden
mataluus haittaa pahasti esim. veneilyä ja kohdallani saareen pääsyä
(mökilleni). Nytkin veden korkeusero on ollut kohtuuton. Mökkiini sijaitsee
Muroleen kanavan pohjoispuolella.
Käyttäjä 22:
Rannan puusto kuivunut
Käyttäjä 23:
Haittaa oleellisesti virkistyskäyttöä ja
yleensäkin rannallaoloa kokonaisuutena, mukaanlukien kalastuksen, rantojen
rehevöitymisen johtuen matalasta vedenkorkeudesta.
Käyttäjä 24:
Alkukesästä matalissa lahdissa vesiraja on
kaukana normaalista rantaviivasta. Erityisesti uinti ja veneily hankaloituvat.
Käyttäjä 25:
Viime syksynä en voinut käyttää venettäni
koska mökkini rannassa vene juuttui pohjaan alhaisen vedenpinnankorkeuden
vuoksi. Keväällä samoin, jos vedenpinta on alhaalla en voi aloittaa veneilyä
vasta kun vesi on kohonnut.
Käyttäjä 26:
Luonnolle aiheutuvat haitat keväisestä
vedenpinnan laskusta. Vasikanlahden kutupaikka on pääsääntöisesti kuiva hauen
kutuaikana. Ihmisten ahneutta kuvastaa kuívalle maalle kannetut katiskat. Alue
ollut aikaisemmin rauhoitettu ja toivon sitä myös nytkin, koska se antaa
kuturauhan kaloille (jos on vettä) ja pesintärauhan linnuille. Lintujen
pesintärauhaa häiritään törkeällä käyttäytymisellä koko kesän ajelemalla
vesiskoottereilla pienellä lahdella linnuista välittämättä. Aikaisemmin lahdella
pesi ja majaili kymmeniä lintuperheitä. Viime kesän häirinnän tuloksena linnut
ovat pääosin väistyneet. Tärkeysjärjestys ja työkalut viranomaisille ihmisten
käyttäytymisen ohjaamiseen. Miksi mökkiläinen laitetaan rakentamaan luonnon
suojelun nimissä kaivojärjestelmiä, kun samaan aikaan vesistöä ja sen ympäristöä
saa muut ilkivaltaisesti häiiritä vesiskoottereilla? Luonnonsuojelu on pienistä
asioista kiinni. Ihmisten tulee elää enemmän luonnon lakien mukaan ja
kunnioittaa niitä. Haluan vesiskootterit pois, linnut takaisin ja kaloille
lisääntymisen mahdollisuudet.
Käyttäjä 27:
Venevaja jossa vene on ajovalmiina
normaalina ajankohtana,järvenpinnan laskemisen takia täytyi vene nostaa
aikaisemmin talviteloille. Talven aikana vedenpinnan lasku rikkoo laiturin,kosta
jäällä on mahtamat voimat
Käyttäjä 28:
-rantaviiva kaukana normaalista -veneily
vaarantuu (kivikot pinnassa) -laiturit jäävät kuivalle maalle
Käyttäjä 29:
Matalat rannat rehevöityvät entistä
nopeammin. Venelaiturit hajoavat jään vaikutuksesta lähes joka talvi.
Käyttäjä 30:
veneen pohja kolhiintuu jatkuvasti. koskaan
ei etukäteen tiedä,onko vene veden ääressä,vai kaukana vesirajasta...
karikkoinen vesistö ei ole turvallinen näillä vedenpinnan heittelyillä,aina
löytyy yllättävistä paikoista uusi kiviä ja kareja,joihin vene karahtaa.... yli
puoli metriä yön aikana laskeva pinta aiheuttaa suuria ongelmia ja
vaaratilanteita!!!!!!
Käyttäjä 31:
veden pintaa lasketaan kesäisin aina
pyhänaikoina alas javiikolla ylhäällä.Luulisi että sitä sähköäkin tarvittisi
viikolla enempi.Pyhänaikoina saa venettä kiskoa pitkin kivikoita veteen yms.
Käyttäjä 32:
Vesiraja kaukana matalassa lahdessa kulku
rantaan ja rannasta vesille hankalaa. Yleisnäkymä ei miellyttvä, kasvillisuuden
puute, haju haitta.
Käyttäjä 33:
Pääsy omistamaani venesatamaan elokuusta
lähtien vaikeaa. Veneeseen ei ole voinut ottaa kuormaa lainkaan ja olen joutunut
kiertelemään vaikeakulkuisia rantoja löytääkseni lastauspaikan. Lisäksi
mökkitontillani oleva luonnonlähde on kuivunut samoin jo elokuussa.
Käyttäjä 34:
Kevättalvien vedenlasku saa aikaan sen, että
laitureihin kiini jäätynyt jää painaa ne rikki
Käyttäjä 35:
Asun aikaisesta kesäästä myöhään syksyyn
saaressa. Rantaviivat ovat paenneet kymmeniä metrejä järvellepäin. Veneliikenne
saareen on vaikeutunut. Laiturit ovat kuivalla maalla. Keväällä on
todennäköisesti tontin pinta-ala vielä suurempi. Keväinen vedenlasku on
vaikuttanut aikaisemminkin hankaluuksia käyttää ko. vapaa-ajan asuntoa.
Saunavettä ei saa järvestä, muuten kuin veneellä noutamalla.
Käyttäjä 36: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen
kohdealueeseen)
Paloselälla on vuosittainen vedenpinnan
vaihteluväli jopa 100 cm. Se on liikaa esim. moottoriveneellä liikuttaessa,
koska karikkoisilla vesillä on aika turvatonta, jos vedenpinta on kovin
alhaalla. Lisäksi rantaviiva ja törröttävät laiturit ovat syyspuolella ikävän
näköisiä.
Käyttäjä 37:
Kalakanta on
muuttunut"roskakala"voittoiseksi,koska petokalojen luontainen lisääntyminen
kärsii vedenpinnan alhaisuudesta varsinkin keväisin.Lisäksi omalla kohdalla
järven pohja routii talvisin koska matala lahti jäätyy pohjaa myöten,kun vesi
häipyy kevättalvisin jään alta.Vedenpinnan vaihtelu kesäisin muistuttaa välillä
vuorovettä ja sen syy on ilmeisesti vain vesivoimatalous ei ainakaan
tulvasuojelu.
Käyttäjä 38:
kalalajien kutu ei onnistu.säännöstely on jo
tuhonnut näsijärven alkuperäisen siikakannan.mateen saaliit ovat huomattavasti
pienentyneet.
Käyttäjä 39:
suurin haitta on kevään matalat vedet. ranta
on kuivana, osittain jopa kokonaan vedetön. vasta juhannuksen aikaan on ollut
vettä.matalat rannat estävät veneellä pääsyn mokin rantaan myös kalakanta
kärsii.
Käyttäjä 41:
Säännöstelyn vuoksi vesien virtaamat ovat
hetkellisesti voimakkaita ja aiheuttavat salmipaikoissa tällöin nopeaa jään
heikkenemistä.
Käyttäjä 42:
Kalojen lisääntyminen kärsii matalasta
vedestä.
Käyttäjä 43:
Uintimahdollisuus huononee rannan
'karatessa' ja laskiessa.
Käyttäjä 44: (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
matalat lahdet kuivuu heinäkuun lopun
jälkeen ja rantaviivan korkeus vaihtelee paljon
Käyttäjä 46: (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Loppukesän alhainen vedenkorkeus on suuri
haitta. Rantaviiva pakenee useita kymmeniä metrejä.
Käyttäjä 48:
Edustan Toijalan Moottorivenekerho ry:tä.
Satamamme sijaitsee suntin takana Terisjärvellä, josta matalalla vedellä on
hyvin vaikea varsinkin syksyisin päästä varsinaiselle Vanajavedelle.
Käyttäjä 50:
Vesi on niin alhaalla että uimaan
päästäkseen täytyy kävellä normaalia paljon pidempi matka. Samoin ranta myös
rehevöityy helpommin ja myös hajuhaittoja esiintyy
Käyttäjä 51:
Kalastusta ja kalakantoja heikentää
mielestäni huomattavasti liian alas laskeva Nässyn vesi.Perusteluni ovat,että
mateen ja hauen kutupaikat ovat kuivilla,kun kalojen pitäisi päästä
kudulle.Mielestäni made ja hauki kanta sen vuoksi huomattavasti
heikentynyt.Keväällä kun vesi lasketaan aivan p...leen alas niin esim.hauki ei
pääse haluamilleen kutu ruovikoille ja kutee mihin sattuu ja todennäköisesti osa
roiskii lastinsa vaan tyhjennysmielessä johonkin.Ne yksilöt jotka ovat päässeet
jonkin laisiin kutupaikkoihin tekevät myös turhaa työtä,koska kesäkuuhun vedet
nostetaan äkkiä ylös,jotta lomalaiset ei nostaisi kauheaa meteliä kun laiturit
ja norm.rantaviivat on jossain helvetin kuusessa,ja näin ollen hauen mäti jää
kylmään veteen ja kutu epäonnistuu.Tämä on mielestäni faktaa,vaikka kuinka
väitettäisiin,että ollaan säänöstely rajoissa.Tulvista on turha Näsijärvellä
puhua,vaikka ylävedet keväällä tulvii,niin vaikka Näsijärvi laskettaisiin kuinka
alas ei se paljon ylävesistöjä auta,kun Muroleesta ei tule vettä määräänsä
enempää.Sähkölaitoksen tuotanto on taas niin pieni osa kokonais tuotannosta,että
sillä ei voida perustella juoksutuksia.Voitaisiin jo lopettaa paskan puhuminen
ja rauhottaa NÄsijärven säänöstely järkeviin rajoihin,jotta hauki-ja madekannat
paranisivat ja näin roskakala saataisiin kuriin.Myös hoitopyynti auttaisi
roskakalan määriin ja vielä,kun se sulkava ei ikinä leviäisi Muroleen
alapuolelle,niin hyvä tulisi Näsinmerestä.
Käyttäjä 52: (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
12m pitkä rantalaituri seisoi loppukesästä
kokonaan kuivalla maalla. Veneellä ei päässyt lähellekään venetelaa, vaikka
sille on raivattu melko pitkä "säätövara".
Käyttäjä 55:
moottorikelkalla ei pääse rantaan
(kivisyyden takia) aiemmin hyviksi havaituista paikoista ja joista on saatu
luvat maanomistajilta kulkea säännöllisesti tiettyä uraa pitkin. Veneellä
rantautumisesta ei vielä kokemusta nykyisillä veden korkeuksilla, mutta
todennäköisesti vielä vaikeampaa.
Käyttäjä 56:
Syksyn 2002 ja talven 2003 aikana ei vielä
ole tapahtunut merkittäviä muutoksia veden korkeudessa. Jos kysely tehtäisiin
parin kuukauden kuluttua, haittoja olisi näkyvissä jo paljon enemmän, koska
vedenpinnan lasku on vasta edessä. Yleiset haittavaikutukset nykyisestä,
voimakkaasta säännöstelystä ovat kalojen kudun epäonnistuminen rantavesissä
säännöllisesti, rantojen ja laiturien rikkoutuminen jäiden vääntäessä niitä
veden laskiessa ja veneilyn vaikeutuminen keväällä veden ollessa alhaalla.
Vedenpinnan alentaminen keväisin metrillä on ehdottomasti liikaa, noin
puolimetriä pitäisi riittää. Nykyinen säännöstely on puhtaasti sähköntuotannon
voiton maksimointia, mitään järkevää perustetta näin voimakkaalle säännöstelylle
ei löydy. Toivottavasti muutos saadaan aikaan nopeasti. Käytännön tulvimishaitat
Vesilahden seudulla ovat olemattomat.
Käyttäjä 57:
Matala vedenkorkeus ei ole juurikaan
ongelma. Pitäisi huolehtia enemmänkin siitä, että vesi ei nouse liikaa (tietyn
rajan yläpuolelle) ja että Näsijärven jäätyminen tapahtuisi vedenkorkeuden
ollessa riittävän alhaalla. Näin vältettäisiin luontoon ja rakennettuun
ympäristöön kohdistuvat vahingot rannoilla.
Käyttäjä 58:
sinilevän määrä lisääntyy vuosittain...
Käyttäjä 59:
Syksyllä kun vesimäärä väheni oleellisesti
ravinteet rikastuivat ja levien kukinta lähti käyntiin matalissa lahdissa.
Loppui saunomiset ja mato-onkimiset siihen. Talvella tulee helposti happikato,
joka vapauttaa lisää ravinteita pohjamudasta veteen ja taitaa ne kalakannatkin
kärsiä siitä veden laskusta....
Käyttäjä 60:
Uimalaituri liian lyhyt, tikkaat ottaa
pohjaan ja rikkoontuu. Pohjakivet ottavat veneen pohjaan.
Käyttäjä 61:
Varsinkin keväisin, nykyään myös kesäisin
vesi on ollut todella alhaalla. Tuntuu siltä, että vesiraja suorastaan "karkaa"
rannoilta.
Käyttäjä 64: (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
VEDENPINTA LASKEE YLI METRIN KESÄKUUN ALUSTA
HEINÄKUUN LOPPUUN UIMINEN
Käyttäjä 65:
Rannat mataloituu ja kasvavat vesikasveilla
umpeen.
Käyttäjä 66: (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Kuivina kesin ja syksyinä vesi laskee
huomattavan alas, jolloin uimarannan käyttö vaikeutuu. Rantakaislikot leviävät
herkemmin.
Käyttäjä 67:
(ei koske s02-t03 vaan yleisemmin):
Vuorokautinen korkeusvaihtelu on Piikkilänjärvessä järkyttävän suuri,
helpostikin 20cm/vrk, jopa 40cm/2vrk (samaan suuntaan), korkeuden sahaamista
esiintyy liki jatkuvasti (selvästi ainakin 4-5 vrk peräkkäin) ja korkeuden
suunta voi vaihtua 1-2 kertaa/vrk. Korkeusvaihtelu (ja suuntavaihtelut)
aiheuttavat suuria virtaaman määrän ja suunnan vaihteluja, jotka havaitsee
salmissa sekä Leukaluissa että ylempänä Otamussalmessa. Poikkeuksellinen (=kova)
virtaama "kaataa" veneväylämerkkejä ja haittaa liikkumista pimeällä ja/tai
kohdattaessa. Haitta on suurin kapealla Otamuksen väylällä. Virtaama ilmeisesti
sekoittaa voimakkaasti savi(hieno)ainesta veteen, samentaa vettä eikä vesi
kirkastu (aines laskeudu) juuri lainkaan kesän aikana. Näkösyvyys on vähäinen.
Käyttökelpoisuus talousvetenä on mineraaliaineksen takia alentunut
(pumpattavuus, saostuminen, jopa autonpesu). Korkeuden vaihtelun takia rannan
virkistysarvo on vähäinen toisaalta alhaisen korkeuden aikana tuulen
sekoittaessa edelleen pohjaa, toisaalta lietteen paljastuesssa ja rannan
haistessa. Laiturien rakenne ja käyttömahdollisuudet kärsivät. Matalilla
rannoilla joutuu varautumaan jopa pienvenettä kiinnittettäessä yön aikaiseen
korkeusvaihteluun, suuntaan tai toiseen. (Huhti-)Toukokuun korkea vesi nousee
taas matalalle rannalle ja ajoittain piha-alueille, haittaa rantapuustoa ,
liettää ja tukkii salaojia. Liikkumisen kannalta korkea vesi peittää kiviä ja
tietysti matala vesi tuo uusia kiviä näkyviin. Näistä ja voimakkaasta
virtaamasta on haittaa ja jopa vaaraa etenkin salmissa, Kiuralan- ja
Kutalanvuolteessa, ehkä muuallakin. Korkeudenvaihtelu ja ilmeisesti virtaaman
voimakkuuden ja suunnan muutokset saavat uppotukit nousemaan. Kuvaamani haitat
koskevat Piikkilänjärveä, ellei tarkemmin ole kuvattu, mutta ne voitaneen osin
yleistää myös Kuloveteä (ei: Iso-Kulovettä) koskevaksi. Siksi valitsin kohtaan 1
Kulovesi, vaikka havainnot pohjautuvat Piikkilänjärveen.
Käyttäjä 69:
Keväällä ja kesällä 2003 mahdollisesti
ilmenevät haitat eivät ole vielä tiedossa.
Käyttäjä 70:
kiinteän sementtilaiturin jääminen täysin
kuiville jo syksyllä ja vasta keväällä vesi alkaa nousta riittävän korkealle.
Jäät rikkovat helposti laituria. Rapukanta on saatu vihdoin kohtuulliseksi,
mutta matalasta vesitilanteesta, nytkin lähes metrin alle normaalin, on suuri
pelko, että ravut ja ennenkaikkea poikaset ovat jääneet "kuiville". Ensi kesä
näyttää onko rapusato huvennut olemattomiin. Kalastusta haittaa syksyllä
uistimen soudun osalta ns. syksyn matalikot joita keskikesällä ole haittana.
Käyttäjä 71:
Mökin kohdalla ranta on matala. Siksi veden
pintaa laskettaessa jäät putoavat järven pohjaan ja rannasta on mentävä todella
kauaksi vettä löytääkseen.
Käyttäjä 72:
Veneen pito hankalaa alkukesästä matalilla
rannoilla, kun vesi on alhaalla. Hauen kutu ei onnistu. Siian mäti tuhoutuu
talven aikana.
Käyttäjä 73:
Haitta ei ilmene syksyllä ja talvella vaan
ensisijaisesti keväällä ns. kevätkuopan aikaan. Venerantamme sijaitsee matalassa
Näsijärven lahdessa, joka on käytännössä kuivillaan jäiden sulaessa. Matkaveneen
(syväys 70 cm) voi laskea vesille vasta toukokuun loppupuolella, koska aeimmin
veden syvyys ei ole riittävä.
Käyttäjä 74:
Sinilevä iskee aina, kun vedet lämpenevät.
Ravinnekuormitus aivan liian iso matalaan järveen.
Käyttäjä 75:
Näsijärven veden korkeus romahti jo kesällä,
laituri kuivalla maalla, rannat paljaana vedestä, veneellä ei päässyt
rantautumaan, matalat ranta-alueet haisi veden laskettua(letto-osa) linnusto ei
pystynyt olemaan kaislikossa koska sielä ei ollut vettä
Käyttäjä 76:
Matalalla rannalla aikaa viettävänä tietysti
suurin haitta on vähäinen uimavesi ja tietoisuus lahden kalakannan (ollut hyvä
kutupaikka) kutupaikkojen kevään 2003 huonosta tilasta.
Käyttäjä 79:
Suurimmat haitat veden laadulle eivät
sinänsä johdu säännöstelystä vaan päästöistä (lähinnä peltoviljely). Suurimmat
haitat vesiluonnolle eivät sinänsä johdu säännöstelystä vaan
rantarakentamisesta.
Käyttäjä 82:
Rannat ovat muuttuneet virkistyskäyttöön
monin tavoin sopimattomiksi. Veneily on hankaloitunut veden mataluuden johdosta.
Käyttäjä 84:
Uimaan mennessä pitää kahlata n 50 m Vene
piti nostaa talviteloille jo elokuun lopulla kun vettä ei ollut riittävästi.
Vesiputki joka on n 50 m pitkä ja varustettu lämmityskaapelilla jäi marraskuussa
kuiville, se on toiminut kesät talvet tähän saakka.
Käyttäjä 87: Valkeakosken yläpuoli (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Vapaa-ajanasunto sijaitsee ylä osissa
Längelmävedettä.Kyseisen ajan matalat vedenkorkeudet ovat siirtäneen kesäasunnon
rantaviivaa yli 10 metriä. Soutuvenellä ei pääse enään omaan rantaan (sulan maan
aikana). Vesilintujen pesintä todennäköisesti vaikeutuu tulevana keväänä samoin
kalojen kutu.
Käyttäjä 88:
Asumme järven matalassa päässä, jolloin
vedenkorkeuden alentaminen lisää liejun ja kasviston kehityymistä ja vesistön
rehevöitymistä.
Käyttäjä 90:
veneliikenne ei ole turvallista,matalan
veden aikana vene vahingoittuu rantautuessa. vesien säännöstely ajoittuu kalojen
lisääntymisaikaan(kevätkutu) voimakas säännöstely lisää rehevöitymistä!
Käyttäjä 91:
Kirjoitin pitkän vastineen Kärjenniemen
Mettiönlahden tilanteesta . Selatessani taustatietoja se hävisi ! Toivottavasti
se ei lopullisesti hävinnyt .Valkeakosken kaupunki pilaa häikailemättömasti
rantaveteni vaikka nyt olisi mahdollisuus johtaa jätevedet putkella
keskuspuhdistamolle . Kaupungin keskuspuhdistamo on hiljakkoin saneerattu ja se
toimii hyvin.Etäisyys Holmin pienteollisuusalueelle Yli-Nissin huonosti
toimivalta pienpuhdistamolta on vain n. 2 kilometriä .Holmin alueelle tulee nyt
jo viemäri . On syytä vaatia Valkeakosken kaupunkia käyttämään tätä teknisesti
ja todennäköisesti myös taloudellisesti paremmin toimivaa ratkaisua . On täysin
kestämätöntä että kaupungin annetaan käyttää Mettiönlahtea jälkiselkeytysaltaana
ja samalla pilata rannanomistajien vedet . Kuten runsaat kolme viikkoa sitten
tehdyissä mittauksissa todettiin on Kärjenniemenselän vesi 5 metristä lähtien
hapeton ja haisee jätevedelle .Olen tehnyt aikanaan asiasta muistutuksen ja
valituksen .Aikaa on kulunut useita vuosia eikä ratkaisua kuulu .Edellisellä
kerralla asiaa käsiteltiin n. 20 vuotta . Olen nyt XX-vuotias ja mielestäni
tällainen vitkuttelu ei ole kunniaksi viranomaisillemme . En voi myöskään
hyväksyä sitä periaatetta , että kunta saa tehdä mitä se haluaa - tässä
tapauksessa se anoo lupaa jatkuvasti pilata rantaveteni vaikka parempi ratkaisu
olisi tarjolla . Minulle tulevia korvauksia voidaan pitää lähinnä symbolisina .
Aikasemmin Mettiönlahdesta pyydettiin muikkua ( iso -isäni muikkutiinut ovat
minulla yhä tallella )nyt on kysymys siitä voiko järvessä enää uida . En
todellakaan ymmärrä miten tällaiseen käytäntöön on päädytty . Eikö yksitysellä
maanomistajalla ole SuomessA MITÄÄN MAHDOLLISUUKSIA PUOLUSTAUTUA . Voitteko
kertoa mitä voisin tehdä . Ymmärrän etten voi elinaikanani pyydystää muikkua
rannastani , mutta voisin uida saunarannassani jos vranomaiset vaatisivat
Valkeakosken kaupungilta joko jätevesien kunnollista puhdistamista ja
tarvittaessa desinfiointia ( esim . otsonilla tai UV-valolla )tai mikä tuntuisi
luonnollisemmalta niiden johtamista putkella keskuspuhdistamolle . Todettakoon
vielä lopuksi ,että Mettiönlahti on sen puhjukasta ( jonne siis jätevedet
tulevat avo-ojalla )lähtien vielä n. 3-400 metrin päässä vain 2-3 metriä syvä
.Nyt kaupunki on kaavoittamassa Kärjenniemen alueelle siellä jo olevien satojen
asukkaiden lisäksi lisää asutusta . Tilanne on kestämätön .
Käyttäjä 93:
Kalakanta romahtanut totaalisesti keväisin
liian alhaisen veden pinnan vuoksi.Syksystä 2002 alaken matala vedenkorkeus ei
ole säännöstelystä johtuva vaan selvä luonnon ilmiö.Mökkeily matalissa lahdissa
on vaikeutunut.
Käyttäjä 94:
Laiturin pää lähes kuivilla. Veneen
laskeminen rannasta todella hankalaa. Voin vain kuvitella mitä näin suuri veden
korkeuden vaihtelu tekee kalakannalle ( kutu ).
Käyttäjä 95:
Kevätkutuisten kalojen kutu ei onnistu
säännöstelyn takia. Keväällä vapaa-ajan asunnon vesiraja on kaukana eikä
veneellä pääse laituriin.
Käyttäjä 96:
Hauen kutu ei onnistu. Potkurin kolhiminen
tutulla paikalla.
Käyttäjä 98:
Vuodesta toiseen veden korkeus keväällä
jäiden lähdön aikaan on liian alhaalla ja se nousee normaalitasolle vasta
juhannuksen aikaan. Valtaosa sulamisvesistä laskee vesistöihin toukokuun aikana,
joten järvien pinnan pitäisi saavuttaa normikorkeus tällöin.
Käyttäjä 99:
Lähinnä olen huolestunut eläinten
kohtalosta, kun vesiä nostetaan keväällä.
Käyttäjä 100:
pelkkä veden haku tällä hetkellä on 100m
päässä mökiltä vene jäi pohjasta kiinni veden laskun takia
Käyttäjä 102:
Talviuinti on kuin uisi pesuvadissa, niin
matalaa on laiturin päässä. Parin viime vuoden aikana lankkulaituri on mennyt
tosi pahasti säpäleiksi. Ei ole mukavaa, kun joka vuosi joutuu rakentamaan uuden
laiturin.
Käyttäjä 104:
Vesi laskee liian alas kevättalvella,
jolloin rannat kuivuvat. Pitäisi nousta aiemmin takaisin, jotta kalojen
kutumahdollisuudet paranisivat. Pieni keskimäätäisen pinnan nosto kaiken
kaikkiaan olisi parempi kuin nykyinen taso.
Käyttäjä 106:
Keväällä vedenpinnan tason ollessa alhaalla
laituri on melkein kuivalla maalla. Lahtien ja poukamien yhteys järveen katkeaa
jonka vuoksi keväällä kalojen kutemispaikoihin yhteydet poikki. Kuten myös
veneilyyn liittyen mahdotonta päästä rantaan.
Käyttäjä 108:
Näsijärven pinta on keväisin aivan liian
alhaalla. Kalat eivät pääse kutemaan rannoille kaislikkoihin, laiturit ovat
kuivilla ja veneily ei onnistu ennen juhannusta. Pitäisi katsoa muidenkin
intressejä kuin sähkölaitoksen. Jos kaikkien ranta-asukkaiden mielipiteen mukaan
elettäisiin, Tammerkoski olisi kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin lähes
kiinni.
Käyttäjä 111:
Kalojen kutu epäonnistuu keväisin, vesi
liian matalalla, vesilintujen pesintä epäonnistuu samasta syystä. Kämmenniemen
likavesiallas laajenee pitkälle Tervalahteen ja eteenkinpäin.
Käyttäjä 112:
Laituri painuu pohjamutiin, koska
jäädyttyään järven pintaa lasketaan. Samoin uima-avannnon tekoa ei voi harkita,
koska vesi loppuu kesken talven ja jää on pohjassa.
Käyttäjä 116:
Harrastan veneilyä ja jonkinverran
kalastusta vedet ovat keväisin ja syksyisin kovin alhaalla keväisin kutuaikaan
varsinkin samoin veneily harrastus vaikeutuu vähän veden takia.
Käyttäjä 117:
Traileriluiskien käyttö ongelmallista,
jotkut satama-alueet niin matalia, että rantautuminen ja järveytyminen saattaa
olla hankalaa. Näiden kanssa tulee toimeen, mutta lieneekö vedenkorkeudella
haitallinen vaikutus esimerkiksi kudun onnistumiseen Näsijärvessä?
Käyttäjä 119:
Haittaa on aiheutunut lähinnä kesäisestä
säännöstelystä: Piikkilänjärven ajoittain aika paha sinilevätilanne ei ainakaan
helpotu veden ollessa vähissä. Vesiluonnon ka virkistyskäytön kannalta
katsottuna säännöstely perustuu aivan liikaa muutaman voimalan
energiantuotantoon.
Käyttäjä 120:
Vanajan rannat ovat hirvittävää katseltavaa
keväisin, jäälohkareoita kaukana vesirajasta. Joidenkin vesilintujen pesintä
epäonnistuu kun vedenpinta nousee keväällä erittäin nopeasti.
Käyttäjä 126:
Vene vaarassa vaurioitua laituripaikan
vedenkorkeuden takia. Veneily lopetettava suunniteltua aikaisemmin.
Käyttäjä 127:
Esimerkiksi: vedenotto pumpulla ei enää
loppukesää kohden onnistunut ja rantaviivan paetessa uiminen ei onnistunut loppu
kesällä enää mutapohjaisella lahdella. Veneily oli hankalaa, kivien tullessa
esiin enemmän. Kalastus ei onnistunut kalojen lähedettyä syvemmille vesille
lahdestamme. Pelottaa mennä nyt kevät talvella mökille, tiedä millainen kala
kuolema havainto siellä odottaa. Lahden syvyys normaalina kesinä ollut 3-5m,
joten säännöstelyn vaikutukset olivat lahdessamme radikaalit. Lahtemme on ollut
linnustorikas ja puhdas vetinen ilman ainuttakaan sinilevähavaintoa ja kalakanta
on ollut runsas ja monipuolinen, myös muut runsaslukuiset lahtemme mökkiläiset
ovat huomanneet saman asian.
Käyttäjä 128:
Kulovedellä Suoniemellä,Luoton lahdessa
esim. tapahtunut niin paljon rehevöitymistä,että lahti on kasvanut umpeen
uimakelvottomaksi. Matalan veden aikaan kasvillisuus tunkee ja juurtuu aina vain
pidemmälle järvelle. XXXXXXXX
Käyttäjä 130: (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealuee\
seen)
Koska XXXXjärvi, jonka rannalla mökkimme sijaitsee on tosi pieni järvi, niin tuntui, että koko järvi kuivuu. XXXXjärvellä vedenpinta vaihtelee huomattavast sateista riippuen. Viimekesänä vedenpinta putosi siitä, mitä se meidän aikana on ollut korkeimmillaan, niin metrin verran. Jotain pitäisi tehdä, että vaihtelut eivät ole niin suuria. Ilmeisesti Näsijärven pinnanmuutokset vaikuttavat myöskin XXXXjärveen.
Käyttäjä 131: Ruovesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Kesäasuntoni sijaitsee Ruoveden XXXX. Ranta on matala ja kaislikkoinen. Kesäkuusta syys-lokakuulle veden pinta laskee noin 50-70 cm ja rantaviiva siirtyy normaalista paikastaan järvelle päin noin 15-20 m. Syksyllä venettä ei saa vedettyä rantaan asti vaan se pitää jättää liejuun syvän ja matalan rajalle. Syyskalastuksesta ei tule mitään ja uiminen on lähes mahdotonta. Ainoaksi ratkaisuksi jää 20 metriä pitkän laiturin rakentaminen, mikä on kuitenkin talven alta nostettava pois. Rantamme on kapea eikä pitkä laituri ole omiaan parantamaan naapurisopua.
Käyttäjä 132: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Mökkini sijaitsee Muroleen kanavan
yläpuolella. Siellä vedet ovat syksyllä ja talvella niin matalalla, että
laiturista ei ole apua. Keväällä ja alkukesästä taas piripinnassa laiturin
kanssa ja ulottuu puoliväliin saunapolkua. Alkukesästä sitten mennään uimaan
iljettävästi nurmikolta kahlaten laiturille. SIIS alavesissä on kaikki
päinvastoin kuin ylävesissä = vaikea täyttää teidän suosituskohtianne.
Käyttäjä 134:
Syksyllä laituri lähes kuivilla.
Käyttäjä 136:
Veden korkeuden laskeminen aiheutta
monenlaista haittaa.
Käyttäjä 137:
Järvestä tuleva(t) vesiputket jäätyneet.
Käyttäjä 138:
Kivikkoinen järvi tulee vaaralliseksi, kun
uusi kiviä ei välttämättä osaa väistää
Käyttäjä 140:
Matalasta veden pinnasta on eniten haittaa
virkistyskäytölle (veneilylle) keväällä, joskus myös kesällä. Alueesta ei ole
kattavaa merikorttia, johon karit olisi merkitty. Matala veden pinta tuo esiin
yllättäviä kiviä. Matalien rantojen ja satamien vuoksi ve- neiden vesillelasku
keväällä matalan veden aikaan on usein ongelmallista.
Käyttäjä 143:
Rantautuminen veneestä hankalaa
paljastuneiden pohjan kivien vuoksi. Uimalaiturin käyttö vaarallista kivisen
pohjan vuoksi matalan veden aikana.
Käyttäjä 144:
Liian alhainen vedenpinta aikaisin keväällä
ja loppukesästä/sysyllä. Kesämökkiläiset ovat valittaneet kun järvien lahdet
kuivuvat ja ei pystytä käyttämään esimerkiksi rantarakennelmia täyspainoisesti.
Koska järvi on matala ja matalat rannat.
Käyttäjä 145:
Matalat vedenkorkeudet paljastavat
kartoissa merkitsemättömiä matalikkoja ja aiheuttavat odottamattomia
pohjakosketuksia. Veneiden laskuliuskat loppuvat kesken.
Käyttäjä 146:
Kevätkalastus on ollut turhauttavaa ja
tuloksetonta. Lisäksi viittaan yleiskommenttiini.
Käyttäjä 147:
Kulkeminen veneellä paikoin mahdotonta
rantojen kuivuminen
Käyttäjä 148:
En saa pumppua järveen enkä siten saunaan
ja tiskaukseen vettä. Tervalahti on jo aivan liian saastunut Kämmenniemen
asutuksen takia. PUHDISTAMO ON UUSITTAVA!
Käyttäjä 149:
sinilevää esiintyy heti kun vesi lasketaan
matalalle.veden korkeus vaihtelut ovat liian suuret vuorokaudessa useita
senttejä.
Käyttäjä 152:
vesiraja karkaa kauaksi matalilla rannoilla
Käyttäjä 153:
Suurin haitta aiheutuu nopeasta veden
korkeuden vaihtelusta, melon alapuolisessa nokian virrassa.
Käyttäjä 157:
Talvella matala vedenkorkeus aiheutta sen,
että ranta jäätyy pohjaa myöten. Silloin se routii ja rikkoo kivilaiturin.
Syksyllä se haittaa uimista ja veneellä lähtöä.
Käyttäjä 158:
järvestä löytyy paljon uusia
kiviä.ranta-alueiden vesi kasvillisuus kärsii mielestäni.
Käyttäjä 160:
Kevään kalastus on hankalaa, myös veneellä
liikkuminen. Esteettinen haitta paha. Luultavaa on, että kalakannat kärsivät.
Käyttäjä 161:
Soutuvene oli mahdotonta saada
rantaluiskasta vesille, laituri jäi kuivalle maalle pitkän matkaa. Siirryimme
tosin syksystä keskimoottoriveneeseen, jolla on poiju-/aisapaikka. Tätä ei veden
mataluus suuremmin haitannut, paitsi veneen nostovaiheessa Viholan sataman
muutenkin loiva mutta äkkijyrkkä luiska oli veneen trailerinoston kannalta
hankalaa. Matalat vedenkorkeudet lisäksi aiheuttivat rantojen kasvillisuuden
kuiville jäämisen, ja kalastajille päänvaivaa. Siinä oli veneilystä.
Avantouintia korkeusero on vaikeuttanut siinä, että rannat Maisansalossa ovat
lähes pohjiaan myöten jäässä, lisäystä aiheutti kylmä talvi ja paksu jääpeite
sen myötä. Saunasta saa nyt mennä melkein keskelle Polsonlahtea jotta pystyy
kastamaan itsensä kunnolla veteen. Onko veden pinta alentunut jääpeitteen tulon
jälkeen lisää?
Käyttäjä 162:
veneellä ei pääse joka paikkaan mihin
haluaisi,matalasta vedestä johtuen
Käyttäjä 163:
Ilmeistä hapenpuutetta tänä
talvena.(joitain kuolleita tai huonokuntoisia kaloja noussut avantoihin). Parin
viimekesän aikana levätilanne pahentunut huomattavasti. Veden väri muuttumassa
selvästi tummemmaksi(sameammaksi). Myöskin voimakkaampaa tuoksua on ilmennyt.
(kyseessä on piikkilänjärvi)
Käyttäjä 164:
LAITURIT RIKKOUTUU RANNAT KÄRSII KALOJEN
KUDUT EPÄONNISTUU
Käyttäjä 166:
Venepaikat ja muutenkin matalat lahdet
jäävät liian matalalle.Samoin muu virkistyskäyttö esim. uiminen hankaloituu.
Käyttäjä 170: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Murolekanavan yläpuoliset vedet ajettu
Näsijärvellä liian alas. Pinta näyttää pudonneen pysyvästi 10-20cm (Vuotta 2002
ei tietenkään voi huomioida poikkeuksellisen kuivuuden vuoksi) Sopinee kysyä
mikä merkitys on ollut Muroleen kanavalla Kalle Päätalon nimellä ratsastetuilla
"Tukkilaiskisoilla" joiden vuoksi Murolekosken kivikkoa muokkailtiin? Tulikohan
luonnon patokorkeus "kisojen" jälkeen entiseen korkeuteen??
Käyttäjä 171:
Keväällä jäät rikkovat laiturin koska jään
alla ei ole enään vettä.
Käyttäjä 172:
Laiturirakenteiden rikkoutuminen. Hiekan
kulkeutuminen syvemmälle hiekoitetulta loivasti syvenevältä rannalta
Käyttäjä 173:
Vesi katoaa loppusyksyllä laiturin päästä ,
samoin toukokuussa vesi on kateissa
Käyttäjä 175:
Vedessä olevien rakenteiden, kuten
laiturien, poijujen yms. muokkaaminen veden korkeuden vaihdellessa. Tunnettujen
niukalla turvavaralla olevien vesireittien käyttö vaikutuu.Vedenkorkeuden suuret
muutokset eivät liene luonnolle hyvästä, erityisesti alkukesästä.
Käyttäjä 176:
Uinti ja veneilymahdollisuutta ei ole,
koska vesi on niin matalalla, että vene täytyy jättää matkojen päähän ja uimaan
mennessä joutuu menenään puoleen selkään. Kalojen kutu ei tule onnistumaan näin
matalaan veteen
Käyttäjä 179:
Esim. kalapaikat ovat vaihdelleet suuresti.
En tiedä onko asia näin mutta taitaa joillakin kaloilla olla kutupaikkakin
vaihtunut. Tällä hetkellä yllättävän paljon tulee mäti kaloja, maiti kalaa ei
juurikaan näy.
Käyttäjä 184:
Vapaa-ajan asuntoni sijaitsee saaressa,
jonne joudutaan kulkemaan veneellä. Matala veden korkeus aiheuttaa huomattavaa
haittaa veneellä kuljettaessa. Varsinkin tavaran kuljetuksetset sekä
liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkuminen vaikeutuu huomattavasti, ellei
jopa muutu mahdottomaksi, suuren veden pinnan vaihtelun vuoksi.
Käyttäjä 187:
saunaveden kanto hankaloitunut, esteettinen
ongelma, kun kaislikonpohja paljastunut, veneen käyttö hankaloitunut
Käyttäjä 188:
Erityisesti vedenkorkeuden mataluus
keväällä on luonnotonta ja haittaa kalojen kutua (esim. muikun mäti jätyy jään
ja pohjan väliin). Vedenpinnan nopea nousu keväällä haittaa vesilintujen
pesimistä.
Käyttäjä 189:
Asun Kuloveteen kuuluvan Mouhijärvelle
johtavan reitin varrella.Meille suurin haitta on erityisesti kesällä.kun Melon
voimalaitos suljetaan viikonloppuisin niin meillä vesi laskee viikonlopun aikana
n.30 cm jolloin rannat sitten kuivuvat ja haisevat.Kun sitten maanantaina
voimala käynnistyy niin vesi virtaa Mouhijärvelle päin vastavirtaan ja tuo
samalla sinilevät ym paskat tälle vesistön osalle.
Käyttäjä 190:
Matalan veden aikana veneen lasku ja nosto
trailerilla hankalampaa. Joihinkin rantoihin pääsy matalan veden aikaan
heikompaa.
Käyttäjä 191:
Vesistön saastekuormitus liian runsasta.
Vesien korkeus vaihtelee liian voimakkaasti esim. viikonlopun aikana.
Käyttäjä 193:
veneen käyttö on hankalaa ja laituri jää
osittain kuivalle maalle alhaisen vedenkorkeuden aikaan.
Käyttäjä 194:
Heinäkuun puolen välin jälkeen
mökkirannasta ei ollut mahdollisuutta lähteä veneellä liikkeelle huolimatta 15m
pitkästä kiskojärjestelmästä. Matalassa rannassa veden korkeuden muutokset
huomataan voimakkaina haittatekijöinä. Esimerkiksi 20m pitkän laiturin päässä ei
ole loppukesästä enää vettä. Vuosikymmeniä sitten viranomaiset kiersivät
tutkimassa alueella kohteita, joissa mahdollisesti tapahtuisi tulvavahinkoja
vedenpinnan korkeuden noustessa. Kohteita löytyi silloin vain muutama (3-5).
Veden mataluudesta kärsii nyt useampi kuin mitä "tulvasta" kärsisi.
Käyttäjä 196:
Kalojen kutuaikana vesi kovin alhaalla kutu
onnisrtuu huonosti, haittaa kalastuselle. Laiturin hyödyntäminen kesämökillä
erittäin vaikeaa. Veneellä ei voi ajaa vanhoja reittejä.
Käyttäjä 197:
Laiturit jääneet kuiville, keväällä vaikea
rantautua kun vesi vähissä, yleensä korjaantunut ennen suurinta vesiliikennettä.
Käyttäjä 198:
Alhainen vedenkorkeus aiheuttaa keväällä
sen, että jäät matalassa järvessä romahtavat pohjaan, kevätkutu ei onnistu.
Käyttäjä 199:
Kevätkalastuksen mahdottomuus,matalat
rannat kuivilla.Olemme huomanneet, että esim.hauen kutuaika on venynyt jopa yli
kesäkuun puolenvälin.Veneellä kulkiessa keväällä ,kun vedet ovat matalla, vaara
ajaa "oudoille" karikoille.Laituria vahdittava keväin ja syyspuolella.Usein
sattuu vaurioita laiturille vesien pinnan vaihteluissa ja talvella painuva jää
romahduttaa laitureita.Veneiden käsittely keväällä ja syksyllä erittäin
hankalaa.Olemme myös havainneet, että esim.jotsenten pesimistä hankaloittaa
keväällä veden pinnan muutokset. Lisäksi esim.Kaiharinlahdella oleva
täplärapukanta on varmasti tänäkin keväänä vaikeuksissa, koska parhailla
pyydyspaikoilla , kivikoissa, näyttää jäätä olevan pohjaan saakka.
Käyttäjä 201:
Vedenkorkeuksien sääntely aiheuttaa
erittäin paljon kustannuksia ja haittaa ertyisesti keväällä mm.
laiturirakenteiden jatkuvasta rikkoutumisesta. Kalakanta kärsii keväällä
erittäin alhaisesta vedenpinnasta. Molempia haittoja voitaisiin lieventää
nykyisiä säännöstelyrajoja kaventamalla
Käyttäjä 202:
Minulla on mökki Näsijärven saaressa.
Kuvitelkaa pettymystä, kun pitkän talven ja tauon jälkeen haluaisi päästä
mökille, ei sinne kuukautéen jäiden lähdön jälkeen voi mennä. Tämä siksi, että
vesi on niin matalalla venerannassa ja mökkilaiturissa, että venettä ei voi
laskea. Talvella laskeva jää rikkoo joka vuosi laiturin ja rannassa halkeillut
ja tyhjän päälle jäänyt jääkuori aiheuttaa vaaratilanteita, jos talvella sen
pääle joskus jäitä pitkin erehtyy kävelemään.
Käyttäjä 203:
Lahti vedetön; ei voi harrastaa
avantouintia. Uimaan pääsee vasta lähellä juhannusta.
Käyttäjä 204:
veneily jäi vähäiseksi syksyllä ja
saunominen ei onnistunut talvella, koska vettä ei saanut saunaan, kun vesi oli
pohjaan saakka jäässä
Käyttäjä 205:
Kesäisin vedensyvyys on parhaimmillaan n.
1-1,3 metriä. Useampana talvena kairaamalla päätyy suoraan pohjaan ! Eli vettä
ei ole jään alla lainkaan. Saunan käyttövesien saanti mahdotonta! Olen
suunnittelemassa omakotitaloa kyseiselle paikalle ja alkuperäinen ajatus oli
rakentaa kaksivesijärjestelmä, koska kaivoveden riittävyyttä tuskin voi taata.
Lisäksi suunnittelin lämmitysjärjestelmää, jossa lämpöpumppu käyttäisi
järviveden lämpöä hyväkseen. Kumpaakaan näistä ei voine toteuttaa, sillä pohjaan
jokakeväinen raju vedenpinnan lasku tuhoaa putkiston, kun jäät painuvat putkiin
ja käyttövettä ei tuolloin voi pumpata. Voimayhtiöt ovat jo vuosikymmeniä
hyödyntäneet kevättalven kalliimman sähkönhinnan ottamalla kaikki irti
vesistöstä ja antamalla altaiden täyttyä sitten kun sähkö on jo halpaa. He ovat
hyötynsä jo saaneet ja nyt on aika saada rantojen asukkaiden kannalta
kohtuullisen pieneksi veden korkeuden vaihtelut. Tuo kuvaajanne keskiarvo
pehmentää kovasti tilanteen todellisuutta. AInakin viimeisen kymmenen vuoden
aikana on varmasti esiintynyt yli 1,3 m:n muutoksia vuoden aikana.
Käyttäjä 207:
Kalojen kutu on epäonnistunut Muu
virkistyskäyttö on huonoa Uimarantakin on keväisin tosi kaukana normaalista
rannasta
Käyttäjä 208: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Laituri syksyllä lähes kuivilla, veneen
rantautumisen kanssa suuria ongelmia. Matalasta vedestä johtuen myös uiminen
syksyllä hankalampaa. Kesämökkini on Muroleen yläpuolella, veden korkeus
keväällä ja alkukesällä liiankin korkealla. kesän aikana veden pinta laskee
kohtuuttoman paljon. Keväällä Muroleen läpi pitäisi juoksuttaa enemmän jotta
vesi ei nouse liian korkealla ja kesän aikana taas juoksutusta pitäisi pystyä
vähentämään jottei veden pinta laske nykyisellä tavalla.
Käyttäjä 209:
Kevään matala vedenkorkeus on oleellinen
ETU jotta rannan pohjan voi siivota tehokkaasti ja tehdä muitakin kuivatöitä
rannalla
Käyttäjä 210:
Laiturin tukipilari on jäänyt jään keskelle
ja siirtyy helposti jäitten mukana. Se on hakattava irti jäästä joka kevät, jos
haluaa saada laiturin paikalleen.
Käyttäjä 211:
kaivo lähes kuiva ja saunavesi haettava
matalasta vedenpinnasta johtuen yli 100m päästä rannasta avantouinti mahdotonta
Käyttäjä 212:
näsijärven matalat lahdet kärsivät pitkään
keväällä matalasta veden korkeudesta joka johtuu siitä että vettä juoksutetaan
liian paljon talven aikana.
Käyttäjä 213:
Rantakarikot rumia.
Käyttäjä 215:
Säännöstelu rikkoo laitureita, vesiputket
jäätyvät, vesi loppuu, jos putki on matalalla, hauen ja siian kutu ei onnistu.
Käyttäjä 217: Valkeakosken yläpuoli (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Heposelkä on suhteellisen matala vesistö ,
eikä siinä ole toistaiseksi läpivirausta, niin olen huomannut, että järven
pohjukka (Pälkänneen puoleinen pää) on rehevöitynyt matalasta vedenpinnasta ja
läpivirtauksen puutteesta johtuen. Pohjukkaan on paikka paikoin kertynyt noin
1/2 m verran haisevaa lahonnutta jätettä. Veden pinnan nostolla ja
maltillisemmalla säännöstelyllä saataisiin matalien lahtien rehevöityminen
osaksi kuriin. Nykyään asettaisin virkistyskäytön järvien ensisijaiseksi
käyttötarkoitukseksi, johon tietysti olen valmis myös itse satsaamaaan
resurssieni mukaan.
Käyttäjä 219:
Vaikeuttaa veneilyä
Käyttäjä 225: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Mökin laiturin päässä oli n. 5 cm vettä
viime syksynä. Keväisin siinä on yli 1 m vettä, ja yleensä syksyisinkin 30 - 40
cm. Uimassa käynti oli täten hankalaa. Rantaa on pitänyt syventää, jota sitä
pystyisi käyttämään syksylläkin ja jotta veneellä pääsisi syksylläkin laituriin.
Laiturista pitää ottaa joka syksy rappuset pois, koska muuten laituri jäisi
roikkuun niiden varassa ilmaan, kun vesi häviää alta. Mökki on Tarjannevedellä.
Kaivosta loppui vesi pakkasten tultua ja saunaveden otto järvestä ennen jäiden
tuloa hankaloitui, koska ottopaikalla oli niin matalaa.
Käyttäjä 226:
Vanajaveden KORKEUS pitäisi pitää noin
50-70 senttimetriä maalis-huhtikuun tasoa KORKEAMMALLA.
Käyttäjä 227:
Kalastolle, pieneliöstölle, linnuille ja
kasvustolle on voimakas kevättalvien vedenlasku ollut mielestäni katastrofi jo
vuosikymmenet. Etuna on ollut suuri veden huuhteluvaikutus, koska pohjasakka on
päässyt tuulilla matalan veden aikaan laajoilta alueilta huuhtoutumaan ja sitten
juoksutusten mukana virtaamaan alas. Kalaston maku on parantunut osin ehkä tästä
syystä yllättävän nopeasti. Tarkoitan lähinnä Vlk:n alapuolista osaa. Haittahan
oli takaiskut Vanajalle, joka on ilmastoinnilla mielestäni aika hyvin estynyt.
Mielestäni tutkimus on osin torso, koska ns. yläpuolisten vesien osuutta ei
mielestäni ole koskaan otettu riittävästi huomioon, ns. säännöstelemättömänä
vesistönä. TÄMÄ ON VÄÄRIN!!! Esimerkkini on -88 kevät eli pahin. Ymmärrän kyllä
energiataloudellisen merkityksen, mutten voi hyväksyä sitä tyhmyyttä mitä
vesipiiri silloin teki. (Päällikkö oli kuulemma vielä kaksi vuotta virassa) On
erittäin tärkeätä, että Längelmä- ja Hauhonreittien vedenpintaa ei päästetä
nousemaan niin korkealle kuin se silloin oli ja on ollut muulloinkin
käsittämättömällä tasolla. Tarkoittaa korkeutta, jolloin viljelykset ovat
yläpuolella uineet veden alla, jolloin huuhtoutuminen on ollut melkoista haittaa
aiheuttavaa. Energiataloudelle on tietysti etua, mutta veden laadulle sekä
vesistölle törkeää. Sitten syytetään maanviljelijää ravinteiden
huuhtoutumisesta!!!! Kun alapuolella mainitsemanani vuonna oli veden pinta
kohtuullisen alhaalla, Vanaja n. 45 sm ja Pyhäjärvi vähän alempana, olisi ollut
ohijuoksutuksen paikka. Päällikkö vain nauroi ja sanoi, ei se mitään haittaa
koska vesistöt ovat säännöstelemättömiä. Tosin ei nauranut enää kesäkuun
puolivälissä, jolloin viimein alkoi veden pinta suorastaan romahtaa, ollen
syyskuussa 96 sm alempana kuin toukokuussa. Sitten saatiin sinilevää,
mutageenisuus nousi hälyyttäväksi ja näitä ongelmia podetaan vielä. Siis
kohtuullinen ylävesien seuranta ja alavesien säännöstely hidasliikkeisemmäksi.
Energia varantojen kustannuksella, koska vaara veden laadun merkittävälle
pilaantumiselle on niin suuri ja haitta vuosia kestävä,ettei sitä voi korvata
yhden vuoden energiahuipulla. Otetaan sitä nyt sitten vaikka Kemijoesta
korvaukseksi, näinhän energiatalous pelaa.
Käyttäjä 228:
Kalojen saanti on hyvin vähäistä,verrattuna
edelliseen talveen. Kalat ovat kadonneet jonnekin.Ainoa hyötyjä on Tampereen
kaupunki ja Sähkölaitos.Keväisin voi järven pohjan vaikka tervata,kun ei ole
vettä.Kalatkin kärsii noin suuresta veden vaihtelusta.Mökkiläiselle Näsijärvi on
ikävä paikka (vaikka onkin iso järvi),koska keväisin ei voi nauttia
järvestä.Yleensä tuonne juhannukseen asti on vesi tosi matalalla.
Käyttäjä 230:
Veneily vaikeutunut. Löytyy
pohjakosketuksia kiviin joita ei ole ennen tiennyt olevankaan. Matalat
lahdenpoukamat ovat käytännössä syksyisin jo tyhjät ja laiturin alta löytyy vain
kiviä. Venettä ei saa rantaan ja veneilykausi lyhenee. Saunavettä saa hakea
kauempaa, rantakaivokin on lähes tyhjä. Lahdenpohjat kasvavat umpeen ja
pikkuhiljaa metsittyvät. Kalakuolemia syksyllä rantavesissä. Vedenpintaa
ylemmäksi Vanajalla ehdottomasti!!
Käyttäjä 231:
Matala vesi syksyllä ja keväällä haittaa
virkistyskäyttöä. Hankala mennä uimaan.
Käyttäjä 232:
Pohjavesien ollessa näin alhaalla kuin nyt
ovat olisi ollut ensiarvoisen tärkeää että järven vesi olisi korkeammalla koska
kaikkena muuna kuin talousvetenä on ollut pakko hyödyntää järvivettä
haja-asutusalueella missä kunnallistekniikka puuttuu kokonaan, eikä sitä ole
luvassakaan kerrotaan kunnasta. Kaivossa vesi riittää juuri ja juuri
ruokavedeksi eikä porakaivokaan toisi todennäköisesti apua asiaan koska ko
alueella porakaivojen vesi tahtoo usein olla ruokavedeksi kelpaamatonta ja
investointi olisi melkoinen. Sivusta seuranneena olen katsellut myös naapurin
urakointia vettä karjalle hankkiessaan,veden ollessa näin alhaalla näkyvät
traktorilla joutuvan ajamaan lähes laivareitille - miten käynee keväällä kun
jäät haurastuvat?? ja matalasta ei vettä ole saatavilla.
Käyttäjä 233:
Varsinkin keväällä vesi on niin alhaalla,
että kelluvaa laituria ei voi ennen kesäkuuta laittaa järveen. Myös saunaveden
saanti mutapohjaisesta, matalasta Mutalanlahden rannasta on todella hankalaa.
Syksyllä on sama ongelma; virkistyskäyttö silloin on vain vähäisempää.
Käyttäjä 234:
Rantojen madaltuminen ja sen seurauksena
järven yleistilan heikentyminen
Käyttäjä 235:
haitta joka tulee mieleen ensiksi on
sinilevä. Purjehduskauden säännöstely on mielestäni pysynyn lain sallimissa
rajoissa.
Käyttäjä 237:
Veneillessä paikoin vakea rantautua.
Käyttäjä 239:
Maata omistamattoman virkistyskalastajan
näkökulmasta katsottuna säännöstelyllä ei ole ollut kohtuutonta haittaa!
Kuitenkin kannatan säännöstelyn vähentämistä, jotta paluu edes lähelle
luonnontilaa edistyisi!
Käyttäjä 240:
Uiminen on ollut vaikeampaa. Lintujen
pesintäolot vaihdelleet. Veneily myös arvaamatonta kivien takia.
Käyttäjä 241:
Viime syksynä vene piti ottaa ylös vedestä
jo ennen syyskuun puoltaväliä, koska vesi loppui kölin alta. Veden korkeus ei
saisi vapun ja syyskuun lopun välillä alittaa makkaran selällä 79.20 eikä
ylittää missään tapauksessa 79.50. Vesistön rehevöityminen on erittäin suuri
haitta. Roskakaloja pitäisi vähentää ja estää ravinteiden valuminen pelloilta
vesistöön. Viime mainittu seikka näkyy keväisin Vedentaan kylän kohdalla
erittäin selvästi sameana virtauksena laskuojien vaikutusalueella.
Käyttäjä 244:
Keväällä varsinkin sen parhaiten huomaa kun
veden pinta on jopa 40 cm,alempana kuin normaalisti.Joten ihmettelen kuinka on
mahdollista että voimalaitokset voi määrätä veden pinnan korkeuden,kukahan on
ollut tälläisen päätöksen takana....
Käyttäjä 246:
Haitannut veneilyä
huomattavasti(pohjakosketukset),sekä virkistyskalastusta.Hauen kutu epäonnistuu
joka vuosi näsijärvessä. Olen myös havainnut useina keväinä että linnut tekevät
pesän järven "pohjaan" ja kun vesi nousee ,niin pesät jäävät veden alle ja pesät
tuhoutuvat.
Käyttäjä 248:
Asumme matalan lahden rannalla. vesi
"karkaa" syksyllä monen sadan metrin päähän rannasta ja lahti on koko talven
"tyhjillään" en usko että tästä voi olla kovasti ainakaan hyötyä lahden
eläimille. Vesilinnut rakentavat pesänsä keväällä ennen kuin vesi nousee ja
usein käy niin että pesät jäävät veden alle. Lahti myös rehevöityy kovaa
vauhtia.
Käyttäjä 249:
Syksyllä 2002 veden alhaisuudesta oli
haittaa veneilyssä, mm omassa venelaiturissa ei vesi riittänyt.
Käyttäjä 250:
Kokovuosiuimarille keväiset alhaiset vedet
ovat lähinnä esteettinen häikkä; uimiseen vettä on aina tarpeeksi!
Käyttäjä 251: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Alhainen veden korkeus tekee veneilyn ja
uimisen lähes mahdottomaksi matalarantaisilla alueilla Muroleen yläpuolella.
Esteettisesti rannat näyttävät "surkeilta". Pitkillä laitureilla asiaa
voitaisiin korjata, mutta parenpana vaihtoehtona pidän veden korkeuden
säännöstelyä niin, että se olisi noin 60-80 cm korkeammalla elo-,syyskuun 2002
tasosta.
Käyttäjä 252:
Kevään matalan veden aika soveltuu hyvin
mm.laitureiden,venevajojen,ym keveiden rakenteiden korjaamiseeen ja
parantelemiseen.
Käyttäjä 254: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Syksyllä 2002, kun vesi oli muutenkin
alhaalla (Näsijärvi, Muroleen kanavan yläpuoli), juoksutus aiheutti sen, että
lahti. jonka rannalla mökkini on, kuivui lähes kokonaan. Keväällä vettä oli ja
on yleensäkin runsaasti, mutta jo juhannuksesta se alkaa laskea ja laskee niin,
että vedenpinta on syksyllä yleensä lähes metrin alempana kuin keväällä.
Ihannetilanne olisi, jos juoksutusta rajoitettaisiin niin, että vedenpinnan
lasku pysähtyisi heinäkuun alun tasolle. Tilanne on (suunnilleen) sama joka
kesä. Veden korkeusvaihtelu on lähes metrin luokkaa keväästä syksyyn ja se on
liian paljon.
Käyttäjä 256:
Talousveden saanti järvestä pumpulla on
hankaloitunut. Veneen telaa joutui siirtelemään rannasta syvemmälle.
Käyttäjä 257:
Suuri pinnankorkeuden vaihtelu aiheuttaa:
kuhan ja hauen kutu vähentynyt laiturit kuivilla hajuhaitat vesikasvillisuus
lisääntynyt huomattavasti
Käyttäjä 258:
miksi juoksutukset aloitettiin nyt jo? ei
näistä lumista paljoa vettä tule.
Käyttäjä 259:
rantaa kuivillaan kevättalvesta alkukesään
siian kutu jäi kuiville
Käyttäjä 260:
verkkokalastus vaikeutunut alhaisen
vedenpinnan vuoksi
Käyttäjä 261:
vedenkorkeuden suuret heittelyt
vaikeuttavat veneilyä erittäin paljon
Käyttäjä 262:
Laituria ei ole voinut käyttää, koska
laiturin päässä ei ole ollut vettä. Veneen kanssa vesillelaskuongelmia.
Käyttäjä 263:
Nokian virran veden juoksutus on välillä
aivan seis ja se ei ole tosiaankaan hyvä.AINA SAISI OLLA PIENTÄ VIRTAUSTA,KOSKA
SE KUULUU VIRRAN LUONTEESEEN.
Käyttäjä 264: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Vapaa-ajanasuntomme sijaitsee Tarjanteen
äärellä.Alkukesästä,aina jussiin asti vettä on laiturin päässä n.190 cm.Syksyllä
vettä on n.50 cm joten pudotus on melkoinen.Talvella vedensaanti kovana talvena
on aika mahdotonta,koska järvi jäätyy pohjaan asti. XXXXXXXX. Mielestäni Muroleen jonkinmoisella säännöstely"portilla" olisi
merkitystä.
Käyttäjä 265:
Haluan painottaa luonnolle aiheutuvia
haittoja - linnustolle (pahimmin kuikat kärsivät väärään aikaan tapahtuvasta
rajusta veden noususta) - kaloille (esim. kuteminen keväällä) - pieneliöstölle -
rantojen kasvistolle Myös vesistössä liikkumiselle aiheutuu haittaa, keväällä
liian matalaa. Pitää päästä mahdollisimman LUONNONMUKAISEEN veden pinnan
vaihteluun (katso Muroleen yläpuolista käppyrää, joka on aivan eri muotoinen
kuin alapuolisen Näsijärven käppyrä)
Käyttäjä 266:
veden korkeus vaihtelu pitäisi rajata 50 cm
(veden korkeusvaihtelu on nyt 1m
Käyttäjä 269:
vesiraja on ollut tosi alhaalla, voisi
sanoa jopa 50-70cm. haittaa vesille pääsyä, laiturilta veden ottoa ja ei
haittaavat kivet olleet näkyvillä.
Käyttäjä 270:
Veneen laskeminen telalta ei onnistunut,
ennenkuin kaivoi lapiolla uoman. Melon voimalan jaksottainen käyttö aiheutti
sen, että kun oli päässyt vesille, niin parin tunnin päästä ei päässytkään
rantaan takaisin, kun vedenpinta oli laskenut kymmenisen cm. Vedenpinnan
vaihtelu rikkoo laiturin joka talvi. Järvi jäätyy korkean veden aikaan ja veden
laskiessa jäät vetävät laituria irti rannasta. Virtauksen täydellinen
pysäyttäminen viikonlopuiksi heinä- elokuussa edesauttaa sinileväkukinnon
kasvua. Käytännössä mökkikausi loppuu elokuussa sinilevän takia.
Käyttäjä 271:
Vedenpinnan mataluus on jokakeväinen riesa!
Vedenpinta alkaa laskea jo vuodenvaihteen jälkeen ja keväisin se on todellä
MATALA.Se on niin matalalla ettei edes veneellä pääse kulkemaan mm. mökille.
Viime kevät oli kaiken huippu! Vettä noin 10cm joten ei päässyt mökille kuin
vasta noin runsas viikko vapun jälkeen vaikka Näsijärvi oli jo vappuna jäistä
vapaa.Vedenpinta oli paljon normaalia matalammalla hyvin pitkään.Linnut pesivät
rannoilla ja sitten aikanaan veden pinnan noustessa pesät peittyivät veden alle.
Olin useampaan henkilöön yhteydessä asian johdosta ja kaikki pallottelivat asiaa
seuraavalle ja seuraavalle. Kenelläkään ei tuntunut olevan sen enemmän
päätösvaltaa kuin tietoakaan kuka asioihin voi vaikuttaa. Sain tietoa
vuosikymmenien aikana tehdyistä tutkimuksista ja tehdyistä käyristä jolla
yritettiin todistaa että se on "keskiarvo". Hitot käyristä ja keskiarvoista kun
veneen alla on vettä 10CM!SEN TUNTEE KÄYTÄNNÖSSÄ EIKÄ TUTKITUISTA KESKIARVOISTA!
VEDENPINNAN MATALUUS ON JOKA KEVÄINEN RIESA AINAKIN NIIHAMAN ALUEELLA
OLEVILLA,JOSSA MUUTENKIN ON MATALAT JA OSITTAIN KIVIKOLUKKOISET RANNAT!
Käyttäjä 273:
Vesi loppuu avannosta Niihaman
Siirtolapuutarhan kohdalla.
Käyttäjä 276:
Mökin ranta siirtyi kauemmaksi, laituri oli
alkukesällä kellumassa ja loppukesällä jo laiturin pukit olivat kuivilla.
Veneellä kulkiessa ei voi luottaa vanhoihin reitteihin veden mataluudesta
johtuen.
Käyttäjä 277:
Rantaviiva (vesiraja) pakenee 70 m.
Laiturirakenteet eivät kestä vedenkorkeuden vaihtelua. Joidenkin kalojen kutu
epäonnistuu.
Käyttäjä 278:
Keväällä ei pääse veneellä vesille jäiden
lähdön jälkeen. Mökkilahden yhteys katkeaa Näsijärveen. Talvella veden pinta
putoaa ja happikato uhkaa matalaa lahtea. Talvella ei juurikaan mahdollista
avantouintiin mökillä, joka muutoin harrastuksena.
Käyttäjä 279:
Vettä ei pitäisi laskea syksyllä niin alas
se tälläkin hetkellä noin 1 metrin normaali tasosta.
Käyttäjä 281:
Moottoriveneen käyttö hankaloituu matalan
rannan takia. Saunaveden otto vaikeutuu.
Käyttäjä 283:
Alkukeväästä vesi on matalalla, laituri on
kuivilla ja rannan kivet paistavat. Veneellä ei tahdo päästä järvelle eikä
takaisin. Hauen kutuaikaan vesi on matalalla rannasta ja katiska pitää yrittää
soutaa keskemmälle järveä. Alkukesästä vesi on puolestaan korkealla, ohikulkevat
vesibussit ja isot veneet tuovat suuria aaltoja, jotka huuhtelevat rannan hiekan
järveen. Elokuusta veden korkeus taas laskee, vesi loittonee rannasta metrin
pari, veneily (=veneellä rantaan pääsy) on hankalaa. Uimaan pitää kahlata
pitkälle. Talvella vesi on matalalla eikä läheltä rantaa saa avannosta otettua
saunavettä. Korkeuserojen pitää olla tasaisemmat. Vedenvaihtelu on nykyisellään
liian suuri.
Käyttäjä 285:
huhti-,touko ja syys-,lokakuun
virkistyskäyttö kärsii pahasti johtuen matalasta veden korkeudesta. hauen
kevätkutu epäonnistuu,saunaveden saanti vaikeutuu,veneily hankaloituu j.n.e
Käyttäjä 286:
Kevään ja syksyn veden korkeuden erotus oli
120 cm.10 m pitkä laituri törötti kuivalla maalla,saunavesi piti hakea veneellä
ja venettä piti vetää saappaat jalassa mudassa ennekun pääsi vesille.Uimaan
saunasta mentiin mudakossa kahlaten ja sitten taas pesulle saunaan.Lapsille
tehty hiekkaranata oli kuivilla.TKS:n sähkölaitos saa sähköä vain 3%
myynnistään.Sen maksavat Näsijärven ranata-asukkaat katkerin mielin.Se
ranta-asukkaan näkökulma säännöstelystä.
Käyttäjä 287:
Syksyllä vesi katosi rannalta niin, että
veneellä ei päässyt maihin asti. Loppumatka piti kantaa venettä.
Käyttäjä 288:
Vesi on niin matalalla, että keskellä
järveä on vettä ja rannat ovat ruovikoituneet. Talvella jäät ovat pohjia myöten.
Käyttäjä 289:
ei haittaa
Käyttäjä 290:
Veden korkeus vaihtelee päivittäin joka
aiheuttaa haittaa mm. rantavallien vajoamista.
Käyttäjä 291:
Matala vedenkorkeus keväällä haittaa
veneilyä: satamien/venerantojen/laitureiden käyttö vaikeutuu, karilleajoriski
kasvaa.
Käyttäjä 293:
Näen kuitenkin suurta haittaa aiheutuvan
vesiluonnolle, ravustolle ja kalakannoille kun veden korkeutta voimakkaaasti
lasketaan jäätymisen jälkeen.
Käyttäjä 294:
olen uistellutja kalastanut
virkistyskäyttäjänä koko ikäni Näsijärvellä (XXXXXXX).
ennenvanhaan kalansaalis oli varma. vielä 8-10 vuottasitten hauki oli
Koljonselältä ja Näsinselältä vakiosaalis (suurin saamani hauki yli 10 kg).
viimeiseen 5 vuoteen en ole saanut yhtään haukea ko. seliltä uistimeen.kuha
saaliit istuttuksista johtuen ovat olleet kohtuullisia. kala- kantoini vaikuttaa
ilmiselvästi veden liiallinen säännöstely keväisin.
Käyttäjä 295:
Loivarantaisilla alueilla, joita
Vanajavedellä on paljon, oli veneily mahdotonta jo elokuun puolivälin jälkeen.
Esim omasta venetalaastani ei saanut venettä veteen, koska välissä oli metri
kuivaa maata. "Uusia" kiviä löytyi jatkuvasti alhaisen vedenkoekeuden takia. oli
käsittämätöntä, että juosutuksia ei voimataloudellisista syitä rajoitettu
vapaaehtoisesti, vaikka näkyvissä oli poikkeuksellisen kuiva loppukesä. Nyt
keväällä matalat lahdet ovat jäässä pohjaa myöten ja varmaa on jo nyt, että
kevätkudun aikaan vedet ovat kiian alhaalla kudun onnistumisen kannalta. Sama
ongelma on muuten useimpina keväinä. Vedenkorkeus nostetaan juuri ennen
purjehduskauden alkua minimitasolla. Vesilinnuilla on jo usein pesintä menossa
ja vedennnosto haittaa pesintää. Kaikenkaikkiaan koko säännöstelyväliä tulee
pienentää. Nykyään eletään pelkästään voimatalouden ehdoilla. Voimatalous on
kuin valtio valtiossa, jolle kukaan ei näytä voivan mitään. En ole muuten kuulut
tulvista Vanajavedellä sitten säännöstelyn alkamisen, mikä tapahtui joskus
viisikymmnetäluvun puolivälin paikkeilla. Sinänsä säännöstely on ollut siis
positiivine asia, mutta palvellut vain yhtä edunsaajaryhmää. Onnea työllenne!
Käyttäjä 296:
Sinilevääv syyskesällä aivan uskomattoman
runsaasti.Ei kaikina päivinä hirvennyt uida eikä kalastaa
Käyttäjä 298:
rannat rumia, laiturit korkealla, veneen
käyttö hankalaa, kalastus lahdissa hankalaa, tuulella matala vesi sekoaa
Käyttäjä 301:
Matala vedenkorkeus aiheutta suurta haittaa
ensinnäkin maisemallisesti varsinkin keväisin. Kymmeniä metrejä paljasta
kivikkoa. Samoin matala vedenkorkeus haittaa keväisin kalojen kutua sekä haittaa
lintujen pesimiselle. Edelleen suurena haittana koen laitureiden käytön, veden
hankinnan. Virkistyskäytössä haittaa aiheutuu veneiden käytölle, uimiselle.
Esim. avantouinnin harrastaminen on melkoisen vaikeata, kun avanto on tehtävä
kymmenien metrien päähän laiturista, kun veden pinta on alhaalla. Säännöstelystä
on suurin haitta huhti- touko ja yleensä vielä kesäkuussakin. Myös talvikalastus
on vaikeutunut, kun vedenkorkeus on laskenut on kesken talvea pitänyt siirtää
verkot uuteen paikkaan. Kaloille ja linnuille haitat myös suuret. Esim viime
kesän alussa silkkiuikun pesä jäi nousevan veden alle ja tuhoutui.
Käyttäjä 302: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Mökkimme sijaitsee Ruovedellä XXXXXXX. Mökkejä on monta
kymmentä sillä kohtaa, eli monta muuta kesävierasta kärsii samoista ongelmista.
Muroleen kanavan yläpuolisella vesistöllä on veden pinta laskenut vuosien aikana
aina alemmas ja alemmas. Laiturin paikkaa pitää siirtää monta kertaa vuodessa ja
aina vaan se on liian ylhäällä. Mökkiranta on noin viiden metrin päästä
äkkisyvä. Kun kesän aikana veden pinta laskee, tulee äkkisyvä ranta aina vaan
lähemmäs. Pikkulasten kanssa rannalla olo tulee vaarallisemmaksi, koska lapsi ei
osaa varoa syvää vettä. Alkukesällä vedessä voi olla vapaammin, kun vettä on
vähän enemmän. Olemme kärsineet näistä matalista vesistä niin kauan, että nyt
olisi aika saada parannus aikaan. Kalojen kutuaikaan on ongelmia ainakin
kutevilla kaloilla.
Käyttäjä 303: Valkeakosken yläpuoli (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Pälkäne veden pinta on hyvä
keväällä/alkukesästä. Juoksutusten jälkeen vedenpinta laskee huomattavasti.
Virkistyskäyttö mm. saarimökille pääseminen alkaa käydä loppukesästä/syksystä
lähes mahdottomaksi.
Käyttäjä 304:
Kokemani haitta liitty enemmän järven
rehevöitymiseen ja sinilevien runsauteen melkein joka kesä kuin säännöstelyyn.
En oleskele järven rannalla talvisin enkä talvikalasta siellä. Toivomukseni
olisi että säännöstelylläkin voitaisiin vaikuttaa sinilevien esiintymistä
vähentävästi.
Käyttäjä 305:
Veneily vaikeutunut, veden nouto järvestä
vaikeaa, kalastaminen vaikeaa yms.
Käyttäjä 306:
Vanajaveden pinnan nostoa suunniteltaessa
on syytä huomioida: 1) rantapeltojen viljelyn lisäksi myös niiden alavien
peltojen, jotka sijaitsevat ko. vesistöön laskevien jokien varsilla,
viljelymahdollisuudet. 2.1) Peltojen kuntoa valvovan viranomaisen eli
TE-keskuksen maaseuosaston kanssa on syytä neuvotella etukäteen, miten toimitaan
peltojen kanssa, joita ei esim. kyetä kylvämään tai joista ei voida korjata
satoa mahdollisten uusien säännöstelyjen voimaan tulon jälkeen. Tähän kohtaan
haluaisin selvyyden ennen säännöstelyn aloittamista, jotta vältyn
"jälkipeliltä". 2) Vanajaveden ranta-alueilla on runsaasti loma-asutusta, joka
on rakennettu matalaan ns. vesijättömaahan.
Käyttäjä 307:
Rannassamme ei ole vettä. Kesäasunto on
lahden pohjukassa, jonka vesi on nykyisin niin alhaalla, että vasta juhannuksen
jälkeen rannasta pääsee uimaan ja veden otto onnistuu. Näkymät ovat huonot.
Lahden kaislikko leviää entistä nopeammin.
Käyttäjä 308:
VEDEN KORKEUDEN LIIAN SUURI VAIHTELUVÄLI
PYHÄJÄRVESSÄ. TÄÄLLÄ VESILAHDELLA ON MATALAT VEDETJA KEVÄT PUDOTUKSEN AIKAAN EI
JÄÄN ALTA SAA KUIN KURAVETTÄ, SAMOIN KALOJEN KUDUT KÄRSIVÄT.
Käyttäjä 309:
kalojen kuteminen epäonnistuu, myös
lintujen pesiä on tuhoutunut veden noustessa silloin kun linnut ovat jo
munineet. Laituri on kärsinyt jäiden laskiessa veden mukana.Kaloja kuolee
talvella ilmeisesti hapen puutteeseen.
Käyttäjä 311:
Näsijärvellä ei toistaiseksi suuria
haittoja, kevät näyttää taas todellisen tilanteen.
Käyttäjä 317:
Vanajaveden tulisi antaa olla täysin
luonnontilassa ilman säännöstelyä. Säännöstely pilaa kalojen kutua, tuhoaa
lintujen pesiä sekä huonontaa lintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja.
Käyttäjä 318:
Järvi jäätyi melko matalla, joten
saunaveden saanti on tuottanut vaivaa. Jään paksuuntuessa vapaan veden pinta on
etääntynyt rantaviivasta.
Käyttäjä 320:
-laiturit jää kuivalle maalle -rannat on
epäsiistit -hietapohjaiset rannat ,vesi menee sekaisin jo pienelläkin tuulella
Käyttäjä 321:
Keväällä vesi on todella alhaalla. Se
vaikeuttaa veden nostoa järvestä, veneen käyttöä (pitää raahata kuravellissä),
kalojen kevätkutu vaikeutuu. Kalastuskunnassamme on jouduttu istuttamaan jopa
haukia. Ymmärtääkseni myöhään syksyllä matalalle kutevien kalojen (siika,
muikku) mäti voi jäädä kuiville talven aikana koska vettä lasketaan niin paljon.
Veneillessä pitää kivikoita ja kareja varoa erityisesti niiden ollessa niin
lähellä pintaa.
Käyttäjä 322:
Veneily kausi lyhenee keväällä ja syksyllä
matalan veden takia.
Käyttäjä 323:
VENELIIKENTEELLE OLI HAITTAA JA HANKALUUTTA
SYKSYN 2002 MATALASTA VEDENKORKEUDESTA. VEDENKORKEUDEN LASKU TULISI OLLA
SYYSKUUN LOPPUUN MENNESSÄ KORKEINTAAN 20 CM. XXXXXXX
Käyttäjä 324:
1. Kalojen elinmahdollisuudet heikkenevät,
kutupaikat häviävät 2. Vesilinnuston pesintämahdollisuudet heikot 3.
Maisemallinen haitta keväisin 4. Laiturien hajoaminen jäiden pudotessa 5.
Laiturit tehtävä pitkiksi - rumia 6. Suuret railot talvisin - hengenvaara ja
tietääkseni railoihin on aikojen kuluessa hukkunutkin ihmisiä, samoin
jäälohkareiden alle kuollut henkilöitä. Tässä asioita, jotka eivät sinänsä ole
tärkeysjärjestyksessä
Käyttäjä 325:
Kevättalven matala vesi ja tulvien poisto
haittaavat luonnontaloutta. Kun maatalouden intressi on vähentynyt eikä
säännöstelyllä ole suurtakaan voimataloudellista merkitystä, pitäisi
luonnontaloudelliset näkökohdat ottaa paremmin huomioon.
Käyttäjä 327:
Viime kesänä mittasin millä syvyydellä
esinene häviää näkyvistä. Tulos oli 10 cm. Keväisin vesiraja vetäytyy pitkälle
järveen päin, kevätkutuisten kälojen mäti tuhoutuu tai kalat eivät kude
ollenkaan. vesi kun velloo jatkuvasti edes takaisin se ei pääse koskaan
puhdistumaan. Vedenpintahan nousee ja laskee viikon jaksossa, viikolla pinta
laskee ja viikonloppuna kun Nokialla pannaan luukut kiinni vedenpinta nousee.
Käyttäjä 328:
Kesämökin käyttö veneilyyn on vaikeutunut
ja syyskalastus jäi kokonaan väliin kun ei päässyt vesille.
Käyttäjä 329:
Veden laskiessa kevättalvella kotilahtemme
jäät painuvat pohjaan saakka. Sen kestävät vain ruutanat. Laituri on
rakennettava lähes joka kevät uudelleen kun jäät painavat sen rikki. Talviverkot
jäätyvät yläpaulastaan kiinni jäähän, koska vesi on niin matalaa.
Käyttäjä 330:
lahti on normaaliakin aikaisemmin jaatynyt
pohjaan asti
Käyttäjä 331:
vesiluonto ympäristön esteett. näkymä
kalojen kutu vesilintujen pesintä täpläravun lisääntyminen veneily saunaveden
nosto uimaanpääsy
Käyttäjä 332:
Alhainen vedenkorkeus todennäköisesti
vaikuttaa Pyhäjärven jo muutenkin huonoon happitilanteeseen ja jos säännöstelyn
vuoksi tapahtuu kalakuolemia niin haitta on suuri.
Käyttäjä 333:
Veden lasku mateen kutuaikana jättää kudun
kuiville ja näin ollen tuhoaa madekannan. On tuhonnut Pyhäjärven Alhonselällä jo
vuosia sitten.
Käyttäjä 334:
Rannalla sijaitsevista venepaikoista ei saa
enää venettä veteen. Rannat rujon näköisiä, kun vesiraja on kymmenen metrin
päässä rantavallista. Veneellä rantautuminen vaikeaa. Kevään alhaisilla
vedenkorkeuksilla varmasti vaikutusta hauen kudun onnistumiseen.
Käyttäjä 336:
Vedenpinnan alarajakorkeutta ehdottomasti
nostettava!!!
Käyttäjä 337: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Näsijärven yläosan ( Vilppulan) alueella
2003 talvella on vedenpinta edelleen laskussa. Se oli jo 2002 syksyllä ennätys
alhaalla. Nyt talvella paikoitellen paksu jäänkansi ulottuu melkein pohjaan myös
laivareittien matalimmila osuuksilla. Kalakanta on paennut jonnekki.
Talvikalastus Vilppulasta Paloselaälle ei tuota juurikaan tulosta. Syksyllä oli
myös veniden käytössä vaikeuksia. Paikat joista ennen pääsi veneellä olivat
muotoutuneet salakavaliksi karikoiksi. Ylävesien asukkailla kevään tulvahuiput
ja syksyn matalat vedet tarkoittavat yli 1500mm vedenpinna vaihtelua, mikä on
käsittämättömän paljon. Vedenpinnan vaihtelut ovat ylävesillä tavallisia, mutta
niiden suuruus on kasvanut viimeisen 15 vuoden kuluessa jyrkästi. Muistan sen
vuoden jolloin Näsijärven pintaa laskettiin Tammerkosken puhdistus ja
kuivatuksen vuoksi. Vesiasian osalta todettiin, että syksyn sateet nostavat
pinnan entisellee, mutta sateita ei tullutkaan ja siitä saakka on
pinnankorkeusmuutokset vain kasvaneet. Pinnan korkeuden muutoksia tulee mitata
koko vesustön akueella eikä vain Tampereen läheisyydessä.
Käyttäjä 339:
Ollaan eletty vuosisadan niukka
sateisimmpia aikoja joten vettä on tosiniukasti tarjolla. Todelliset haitat
selviävät seuraavan avovesikauden aikana. Niukkuus ja kylmyys on tuonut
mahdollisesti myös hyviä asioita. Jäät ovat olleet suht kantavia ja on voitu ja
voidaan tehdä huolto toimia mitkä muulloin olisi hankalampia toteuttaa.
Joutsenten ja saukkojen määrä on kasvussa odeotellaan haittaasteen saapumista.
myös