9. Minkälaisia vaikutuksia syksyn 2002 ja talven 2003 matalilla vedenkorkeuksilla on ollut vesistön käyttöönne?
Tässä voitte kuvata mitä haittoja vedenkorkeuksista on aiheutunut

HUOM!
XXX-alueet: Tekstiä poistettu vastaajan yksityisyyden säilyttämiseksi.
Osa vastauksista koskee muita kuin säännöstelyselvityksen piirissä olevia järviä. Näiden vastausten yhteyteen on lisätty järven nimi ja suluissa maininta "Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen".

Käyttäjä 4:
Asumme Näsijärven rannalla ympärivuotisesti. Haitta on perhekohtainen, joten sen "suuruutta" on hieman hankala kuvailla, mutta kiusallista on vedenpinnan alhaisuus, kun saunavedet ja "kalavedet" katosivat. Jäiden sulettua pohja on kokemuksesta kuiva taas pitkälle toukokuuta joten odotettavissa on entistä törkyisempi "mössöranta", johon venettä on turha keikauttaa paljonkaan ennen juhannusta.

Käyttäjä 6:
Happitilanne huono.

Käyttäjä 8:
Matala ranta aiheuttaa vesirajan huomattavaa siirtymistä. Veden pinnan nopea nosto keväällä sameennuttaa vettä pitkälle kesään.

Käyttäjä 9:
ei päässyt veneellä laituriin

Käyttäjä 10:
Suurimman haitan aika on vielä edessä, sillä pahimmaksi säännöstelyhaitaksi Näsijärvellä olen kokenut erittäin alhaisen vedenpinnan lopputalvesta ja keväällä jäitten lähdettyä. Tällöin alhainen vedenkorkeus vaikeuttaa suuresti ja on monena vuotena käytännössä estänyt pääsyn veneellä järvelle matalalta rannalta, jollaisella itse asun. Veden pinnan voimakkaalla pudotuksella talvella ja alhaisella tasolla keväällä on epäedullisia vaikutuksia myös rantavyöhykkeen eliöstölle ja kalatalouteen. Kalatalousvaikutuksia ei liene kovin tarkasti selvitettykään.

Käyttäjä 11:
Uskilanlahden vesi on pilaantunut, ei voi käyttää edes kylpyvetenä...veden korkeus on niin alhainen, että lahti on paikoin umpijäässä.

Käyttäjä 14:
Liittyneekö asiaan mutta erittäin hyvä kaivo on ensimmäistä kertaa rutikuiva 40 vuoteen

Käyttäjä 15:
Ei haittoja

Käyttäjä 16:
Veden ollessa matalalla rannasta on pitkä matka ennenkuin pääsee veneellä. Laituri on kuivilla. Lisäksi viherleväkasvusto täyttää senkin vähän veden joka on laiturin ympärillä. Nyt näyttää mm. piisamin pesä jääneen tyhjäksi koska suuaukko on kaukana vedestä. Ennen siinä on ollut talviasutusta.

Käyttäjä 17:
Ei ole ollut vesi alhaalla

Käyttäjä 19:
Haittaa veneilyä purjeveneellä. Satamassa liian matalaa

Käyttäjä 20: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Ruoveden korkeudella vesistön pinnan vaihtelut ovat liian suuria. Korkeus vaihtelee jopa 1 m:iin saakka. Suuresta vaihtelevuudesta johtuen rantaasumislle koituu vaikeuksia. Lautureiden rakentaminen, veneellä pääsy rantaan ja kivikkoisten karien esiintuleminen vaikeuttavat rannan käyttöä ja vesiliikennettä. Rantaruoppaukset ja nk. kivilaitureiden rakentaminen on kiellettyä. Myös esteettisesti rantanäkymät keskikesästä alkaen ovat epämiellyttäviä, koska laiturit ovat kuivalla maalla. Tulvavaaraa ei olisi, vaikka veden korkeus olisi nykyistä korkeampi.

Käyttäjä 21: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
keväisin veden korkeus haittaa rannan käyttöä. Laiturit rikkoontuvat jäiden noustessa keväällä. Syksyllä veden mataluus haittaa pahasti esim. veneilyä ja kohdallani saareen pääsyä (mökilleni). Nytkin veden korkeusero on ollut kohtuuton. Mökkiini sijaitsee Muroleen kanavan pohjoispuolella.

Käyttäjä 22:
Rannan puusto kuivunut

Käyttäjä 23:
Haittaa oleellisesti virkistyskäyttöä ja yleensäkin rannallaoloa kokonaisuutena, mukaanlukien kalastuksen, rantojen rehevöitymisen johtuen matalasta vedenkorkeudesta.

Käyttäjä 24:
Alkukesästä matalissa lahdissa vesiraja on kaukana normaalista rantaviivasta. Erityisesti uinti ja veneily hankaloituvat.

Käyttäjä 25:
Viime syksynä en voinut käyttää venettäni koska mökkini rannassa vene juuttui pohjaan alhaisen vedenpinnankorkeuden vuoksi. Keväällä samoin, jos vedenpinta on alhaalla en voi aloittaa veneilyä vasta kun vesi on kohonnut.

Käyttäjä 26:
Luonnolle aiheutuvat haitat keväisestä vedenpinnan laskusta. Vasikanlahden kutupaikka on pääsääntöisesti kuiva hauen kutuaikana. Ihmisten ahneutta kuvastaa kuívalle maalle kannetut katiskat. Alue ollut aikaisemmin rauhoitettu ja toivon sitä myös nytkin, koska se antaa kuturauhan kaloille (jos on vettä) ja pesintärauhan linnuille. Lintujen pesintärauhaa häiritään törkeällä käyttäytymisellä koko kesän ajelemalla vesiskoottereilla pienellä lahdella linnuista välittämättä. Aikaisemmin lahdella pesi ja majaili kymmeniä lintuperheitä. Viime kesän häirinnän tuloksena linnut ovat pääosin väistyneet. Tärkeysjärjestys ja työkalut viranomaisille ihmisten käyttäytymisen ohjaamiseen. Miksi mökkiläinen laitetaan rakentamaan luonnon suojelun nimissä kaivojärjestelmiä, kun samaan aikaan vesistöä ja sen ympäristöä saa muut ilkivaltaisesti häiiritä vesiskoottereilla? Luonnonsuojelu on pienistä asioista kiinni. Ihmisten tulee elää enemmän luonnon lakien mukaan ja kunnioittaa niitä. Haluan vesiskootterit pois, linnut takaisin ja kaloille lisääntymisen mahdollisuudet.

Käyttäjä 27:
Venevaja jossa vene on ajovalmiina normaalina ajankohtana,järvenpinnan laskemisen takia täytyi vene nostaa aikaisemmin talviteloille. Talven aikana vedenpinnan lasku rikkoo laiturin,kosta jäällä on mahtamat voimat

Käyttäjä 28:
-rantaviiva kaukana normaalista -veneily vaarantuu (kivikot pinnassa) -laiturit jäävät kuivalle maalle

Käyttäjä 29:
Matalat rannat rehevöityvät entistä nopeammin. Venelaiturit hajoavat jään vaikutuksesta lähes joka talvi.

Käyttäjä 30:
veneen pohja kolhiintuu jatkuvasti. koskaan ei etukäteen tiedä,onko vene veden ääressä,vai kaukana vesirajasta... karikkoinen vesistö ei ole turvallinen näillä vedenpinnan heittelyillä,aina löytyy yllättävistä paikoista uusi kiviä ja kareja,joihin vene karahtaa.... yli puoli metriä yön aikana laskeva pinta aiheuttaa suuria ongelmia ja vaaratilanteita!!!!!!

Käyttäjä 31:
veden pintaa lasketaan kesäisin aina pyhänaikoina alas javiikolla ylhäällä.Luulisi että sitä sähköäkin tarvittisi viikolla enempi.Pyhänaikoina saa venettä kiskoa pitkin kivikoita veteen yms.

Käyttäjä 32:
Vesiraja kaukana matalassa lahdessa kulku rantaan ja rannasta vesille hankalaa. Yleisnäkymä ei miellyttvä, kasvillisuuden puute, haju haitta.

Käyttäjä 33:
Pääsy omistamaani venesatamaan elokuusta lähtien vaikeaa. Veneeseen ei ole voinut ottaa kuormaa lainkaan ja olen joutunut kiertelemään vaikeakulkuisia rantoja löytääkseni lastauspaikan. Lisäksi mökkitontillani oleva luonnonlähde on kuivunut samoin jo elokuussa.

Käyttäjä 34:
Kevättalvien vedenlasku saa aikaan sen, että laitureihin kiini jäätynyt jää painaa ne rikki

Käyttäjä 35:
Asun aikaisesta kesäästä myöhään syksyyn saaressa. Rantaviivat ovat paenneet kymmeniä metrejä järvellepäin. Veneliikenne saareen on vaikeutunut. Laiturit ovat kuivalla maalla. Keväällä on todennäköisesti tontin pinta-ala vielä suurempi. Keväinen vedenlasku on vaikuttanut aikaisemminkin hankaluuksia käyttää ko. vapaa-ajan asuntoa. Saunavettä ei saa järvestä, muuten kuin veneellä noutamalla.

Käyttäjä 36: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Paloselälla on vuosittainen vedenpinnan vaihteluväli jopa 100 cm. Se on liikaa esim. moottoriveneellä liikuttaessa, koska karikkoisilla vesillä on aika turvatonta, jos vedenpinta on kovin alhaalla. Lisäksi rantaviiva ja törröttävät laiturit ovat syyspuolella ikävän näköisiä.

Käyttäjä 37:
Kalakanta on muuttunut"roskakala"voittoiseksi,koska petokalojen luontainen lisääntyminen kärsii vedenpinnan alhaisuudesta varsinkin keväisin.Lisäksi omalla kohdalla järven pohja routii talvisin koska matala lahti jäätyy pohjaa myöten,kun vesi häipyy kevättalvisin jään alta.Vedenpinnan vaihtelu kesäisin muistuttaa välillä vuorovettä ja sen syy on ilmeisesti vain vesivoimatalous ei ainakaan tulvasuojelu.

Käyttäjä 38:
kalalajien kutu ei onnistu.säännöstely on jo tuhonnut näsijärven alkuperäisen siikakannan.mateen saaliit ovat huomattavasti pienentyneet.

Käyttäjä 39:
suurin haitta on kevään matalat vedet. ranta on kuivana, osittain jopa kokonaan vedetön. vasta juhannuksen aikaan on ollut vettä.matalat rannat estävät veneellä pääsyn mokin rantaan myös kalakanta kärsii.

Käyttäjä 41:
Säännöstelyn vuoksi vesien virtaamat ovat hetkellisesti voimakkaita ja aiheuttavat salmipaikoissa tällöin nopeaa jään heikkenemistä.

Käyttäjä 42:
Kalojen lisääntyminen kärsii matalasta vedestä.

Käyttäjä 43:
Uintimahdollisuus huononee rannan 'karatessa' ja laskiessa.

Käyttäjä 44: (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
matalat lahdet kuivuu heinäkuun lopun jälkeen ja rantaviivan korkeus vaihtelee paljon

Käyttäjä 46: (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Loppukesän alhainen vedenkorkeus on suuri haitta. Rantaviiva pakenee useita kymmeniä metrejä.

Käyttäjä 48:
Edustan Toijalan Moottorivenekerho ry:tä. Satamamme sijaitsee suntin takana Terisjärvellä, josta matalalla vedellä on hyvin vaikea varsinkin syksyisin päästä varsinaiselle Vanajavedelle.

Käyttäjä 50:
Vesi on niin alhaalla että uimaan päästäkseen täytyy kävellä normaalia paljon pidempi matka. Samoin ranta myös rehevöityy helpommin ja myös hajuhaittoja esiintyy

Käyttäjä 51:
Kalastusta ja kalakantoja heikentää mielestäni huomattavasti liian alas laskeva Nässyn vesi.Perusteluni ovat,että mateen ja hauen kutupaikat ovat kuivilla,kun kalojen pitäisi päästä kudulle.Mielestäni made ja hauki kanta sen vuoksi huomattavasti heikentynyt.Keväällä kun vesi lasketaan aivan p...leen alas niin esim.hauki ei pääse haluamilleen kutu ruovikoille ja kutee mihin sattuu ja todennäköisesti osa roiskii lastinsa vaan tyhjennysmielessä johonkin.Ne yksilöt jotka ovat päässeet jonkin laisiin kutupaikkoihin tekevät myös turhaa työtä,koska kesäkuuhun vedet nostetaan äkkiä ylös,jotta lomalaiset ei nostaisi kauheaa meteliä kun laiturit ja norm.rantaviivat on jossain helvetin kuusessa,ja näin ollen hauen mäti jää kylmään veteen ja kutu epäonnistuu.Tämä on mielestäni faktaa,vaikka kuinka väitettäisiin,että ollaan säänöstely rajoissa.Tulvista on turha Näsijärvellä puhua,vaikka ylävedet keväällä tulvii,niin vaikka Näsijärvi laskettaisiin kuinka alas ei se paljon ylävesistöjä auta,kun Muroleesta ei tule vettä määräänsä enempää.Sähkölaitoksen tuotanto on taas niin pieni osa kokonais tuotannosta,että sillä ei voida perustella juoksutuksia.Voitaisiin jo lopettaa paskan puhuminen ja rauhottaa NÄsijärven säänöstely järkeviin rajoihin,jotta hauki-ja madekannat paranisivat ja näin roskakala saataisiin kuriin.Myös hoitopyynti auttaisi roskakalan määriin ja vielä,kun se sulkava ei ikinä leviäisi Muroleen alapuolelle,niin hyvä tulisi Näsinmerestä.

Käyttäjä 52: (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
12m pitkä rantalaituri seisoi loppukesästä kokonaan kuivalla maalla. Veneellä ei päässyt lähellekään venetelaa, vaikka sille on raivattu melko pitkä "säätövara".

Käyttäjä 55:
moottorikelkalla ei pääse rantaan (kivisyyden takia) aiemmin hyviksi havaituista paikoista ja joista on saatu luvat maanomistajilta kulkea säännöllisesti tiettyä uraa pitkin. Veneellä rantautumisesta ei vielä kokemusta nykyisillä veden korkeuksilla, mutta todennäköisesti vielä vaikeampaa.

Käyttäjä 56:
Syksyn 2002 ja talven 2003 aikana ei vielä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia veden korkeudessa. Jos kysely tehtäisiin parin kuukauden kuluttua, haittoja olisi näkyvissä jo paljon enemmän, koska vedenpinnan lasku on vasta edessä. Yleiset haittavaikutukset nykyisestä, voimakkaasta säännöstelystä ovat kalojen kudun epäonnistuminen rantavesissä säännöllisesti, rantojen ja laiturien rikkoutuminen jäiden vääntäessä niitä veden laskiessa ja veneilyn vaikeutuminen keväällä veden ollessa alhaalla. Vedenpinnan alentaminen keväisin metrillä on ehdottomasti liikaa, noin puolimetriä pitäisi riittää. Nykyinen säännöstely on puhtaasti sähköntuotannon voiton maksimointia, mitään järkevää perustetta näin voimakkaalle säännöstelylle ei löydy. Toivottavasti muutos saadaan aikaan nopeasti. Käytännön tulvimishaitat Vesilahden seudulla ovat olemattomat.

Käyttäjä 57:
Matala vedenkorkeus ei ole juurikaan ongelma. Pitäisi huolehtia enemmänkin siitä, että vesi ei nouse liikaa (tietyn rajan yläpuolelle) ja että Näsijärven jäätyminen tapahtuisi vedenkorkeuden ollessa riittävän alhaalla. Näin vältettäisiin luontoon ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat vahingot rannoilla.

Käyttäjä 58:
sinilevän määrä lisääntyy vuosittain...

Käyttäjä 59:
Syksyllä kun vesimäärä väheni oleellisesti ravinteet rikastuivat ja levien kukinta lähti käyntiin matalissa lahdissa. Loppui saunomiset ja mato-onkimiset siihen. Talvella tulee helposti happikato, joka vapauttaa lisää ravinteita pohjamudasta veteen ja taitaa ne kalakannatkin kärsiä siitä veden laskusta....

Käyttäjä 60:
Uimalaituri liian lyhyt, tikkaat ottaa pohjaan ja rikkoontuu. Pohjakivet ottavat veneen pohjaan.

Käyttäjä 61:
Varsinkin keväisin, nykyään myös kesäisin vesi on ollut todella alhaalla. Tuntuu siltä, että vesiraja suorastaan "karkaa" rannoilta.

Käyttäjä 64: (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
VEDENPINTA LASKEE YLI METRIN KESÄKUUN ALUSTA HEINÄKUUN LOPPUUN UIMINEN

Käyttäjä 65:
Rannat mataloituu ja kasvavat vesikasveilla umpeen.

Käyttäjä 66: (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Kuivina kesin ja syksyinä vesi laskee huomattavan alas, jolloin uimarannan käyttö vaikeutuu. Rantakaislikot leviävät herkemmin.

Käyttäjä 67:
(ei koske s02-t03 vaan yleisemmin): Vuorokautinen korkeusvaihtelu on Piikkilänjärvessä järkyttävän suuri, helpostikin 20cm/vrk, jopa 40cm/2vrk (samaan suuntaan), korkeuden sahaamista esiintyy liki jatkuvasti (selvästi ainakin 4-5 vrk peräkkäin) ja korkeuden suunta voi vaihtua 1-2 kertaa/vrk. Korkeusvaihtelu (ja suuntavaihtelut) aiheuttavat suuria virtaaman määrän ja suunnan vaihteluja, jotka havaitsee salmissa sekä Leukaluissa että ylempänä Otamussalmessa. Poikkeuksellinen (=kova) virtaama "kaataa" veneväylämerkkejä ja haittaa liikkumista pimeällä ja/tai kohdattaessa. Haitta on suurin kapealla Otamuksen väylällä. Virtaama ilmeisesti sekoittaa voimakkaasti savi(hieno)ainesta veteen, samentaa vettä eikä vesi kirkastu (aines laskeudu) juuri lainkaan kesän aikana. Näkösyvyys on vähäinen. Käyttökelpoisuus talousvetenä on mineraaliaineksen takia alentunut (pumpattavuus, saostuminen, jopa autonpesu). Korkeuden vaihtelun takia rannan virkistysarvo on vähäinen toisaalta alhaisen korkeuden aikana tuulen sekoittaessa edelleen pohjaa, toisaalta lietteen paljastuesssa ja rannan haistessa. Laiturien rakenne ja käyttömahdollisuudet kärsivät. Matalilla rannoilla joutuu varautumaan jopa pienvenettä kiinnittettäessä yön aikaiseen korkeusvaihteluun, suuntaan tai toiseen. (Huhti-)Toukokuun korkea vesi nousee taas matalalle rannalle ja ajoittain piha-alueille, haittaa rantapuustoa , liettää ja tukkii salaojia. Liikkumisen kannalta korkea vesi peittää kiviä ja tietysti matala vesi tuo uusia kiviä näkyviin. Näistä ja voimakkaasta virtaamasta on haittaa ja jopa vaaraa etenkin salmissa, Kiuralan- ja Kutalanvuolteessa, ehkä muuallakin. Korkeudenvaihtelu ja ilmeisesti virtaaman voimakkuuden ja suunnan muutokset saavat uppotukit nousemaan. Kuvaamani haitat koskevat Piikkilänjärveä, ellei tarkemmin ole kuvattu, mutta ne voitaneen osin yleistää myös Kuloveteä (ei: Iso-Kulovettä) koskevaksi. Siksi valitsin kohtaan 1 Kulovesi, vaikka havainnot pohjautuvat Piikkilänjärveen.

Käyttäjä 69:
Keväällä ja kesällä 2003 mahdollisesti ilmenevät haitat eivät ole vielä tiedossa.

Käyttäjä 70:
kiinteän sementtilaiturin jääminen täysin kuiville jo syksyllä ja vasta keväällä vesi alkaa nousta riittävän korkealle. Jäät rikkovat helposti laituria. Rapukanta on saatu vihdoin kohtuulliseksi, mutta matalasta vesitilanteesta, nytkin lähes metrin alle normaalin, on suuri pelko, että ravut ja ennenkaikkea poikaset ovat jääneet "kuiville". Ensi kesä näyttää onko rapusato huvennut olemattomiin. Kalastusta haittaa syksyllä uistimen soudun osalta ns. syksyn matalikot joita keskikesällä ole haittana.

Käyttäjä 71:
Mökin kohdalla ranta on matala. Siksi veden pintaa laskettaessa jäät putoavat järven pohjaan ja rannasta on mentävä todella kauaksi vettä löytääkseen.

Käyttäjä 72:
Veneen pito hankalaa alkukesästä matalilla rannoilla, kun vesi on alhaalla. Hauen kutu ei onnistu. Siian mäti tuhoutuu talven aikana.

Käyttäjä 73:
Haitta ei ilmene syksyllä ja talvella vaan ensisijaisesti keväällä ns. kevätkuopan aikaan. Venerantamme sijaitsee matalassa Näsijärven lahdessa, joka on käytännössä kuivillaan jäiden sulaessa. Matkaveneen (syväys 70 cm) voi laskea vesille vasta toukokuun loppupuolella, koska aeimmin veden syvyys ei ole riittävä.

Käyttäjä 74:
Sinilevä iskee aina, kun vedet lämpenevät. Ravinnekuormitus aivan liian iso matalaan järveen.

Käyttäjä 75:
Näsijärven veden korkeus romahti jo kesällä, laituri kuivalla maalla, rannat paljaana vedestä, veneellä ei päässyt rantautumaan, matalat ranta-alueet haisi veden laskettua(letto-osa) linnusto ei pystynyt olemaan kaislikossa koska sielä ei ollut vettä

Käyttäjä 76:
Matalalla rannalla aikaa viettävänä tietysti suurin haitta on vähäinen uimavesi ja tietoisuus lahden kalakannan (ollut hyvä kutupaikka) kutupaikkojen kevään 2003 huonosta tilasta.

Käyttäjä 79:
Suurimmat haitat veden laadulle eivät sinänsä johdu säännöstelystä vaan päästöistä (lähinnä peltoviljely). Suurimmat haitat vesiluonnolle eivät sinänsä johdu säännöstelystä vaan rantarakentamisesta.

Käyttäjä 82:
Rannat ovat muuttuneet virkistyskäyttöön monin tavoin sopimattomiksi. Veneily on hankaloitunut veden mataluuden johdosta.

Käyttäjä 84:
Uimaan mennessä pitää kahlata n 50 m Vene piti nostaa talviteloille jo elokuun lopulla kun vettä ei ollut riittävästi. Vesiputki joka on n 50 m pitkä ja varustettu lämmityskaapelilla jäi marraskuussa kuiville, se on toiminut kesät talvet tähän saakka.

Käyttäjä 87: Valkeakosken yläpuoli (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Vapaa-ajanasunto sijaitsee ylä osissa Längelmävedettä.Kyseisen ajan matalat vedenkorkeudet ovat siirtäneen kesäasunnon rantaviivaa yli 10 metriä. Soutuvenellä ei pääse enään omaan rantaan (sulan maan aikana). Vesilintujen pesintä todennäköisesti vaikeutuu tulevana keväänä samoin kalojen kutu.

Käyttäjä 88:
Asumme järven matalassa päässä, jolloin vedenkorkeuden alentaminen lisää liejun ja kasviston kehityymistä ja vesistön rehevöitymistä.

Käyttäjä 90:
veneliikenne ei ole turvallista,matalan veden aikana vene vahingoittuu rantautuessa. vesien säännöstely ajoittuu kalojen lisääntymisaikaan(kevätkutu) voimakas säännöstely lisää rehevöitymistä!

Käyttäjä 91:
Kirjoitin pitkän vastineen Kärjenniemen Mettiönlahden tilanteesta . Selatessani taustatietoja se hävisi ! Toivottavasti se ei lopullisesti hävinnyt .Valkeakosken kaupunki pilaa häikailemättömasti rantaveteni vaikka nyt olisi mahdollisuus johtaa jätevedet putkella keskuspuhdistamolle . Kaupungin keskuspuhdistamo on hiljakkoin saneerattu ja se toimii hyvin.Etäisyys Holmin pienteollisuusalueelle Yli-Nissin huonosti toimivalta pienpuhdistamolta on vain n. 2 kilometriä .Holmin alueelle tulee nyt jo viemäri . On syytä vaatia Valkeakosken kaupunkia käyttämään tätä teknisesti ja todennäköisesti myös taloudellisesti paremmin toimivaa ratkaisua . On täysin kestämätöntä että kaupungin annetaan käyttää Mettiönlahtea jälkiselkeytysaltaana ja samalla pilata rannanomistajien vedet . Kuten runsaat kolme viikkoa sitten tehdyissä mittauksissa todettiin on Kärjenniemenselän vesi 5 metristä lähtien hapeton ja haisee jätevedelle .Olen tehnyt aikanaan asiasta muistutuksen ja valituksen .Aikaa on kulunut useita vuosia eikä ratkaisua kuulu .Edellisellä kerralla asiaa käsiteltiin n. 20 vuotta . Olen nyt XX-vuotias ja mielestäni tällainen vitkuttelu ei ole kunniaksi viranomaisillemme . En voi myöskään hyväksyä sitä periaatetta , että kunta saa tehdä mitä se haluaa - tässä tapauksessa se anoo lupaa jatkuvasti pilata rantaveteni vaikka parempi ratkaisu olisi tarjolla . Minulle tulevia korvauksia voidaan pitää lähinnä symbolisina . Aikasemmin Mettiönlahdesta pyydettiin muikkua ( iso -isäni muikkutiinut ovat minulla yhä tallella )nyt on kysymys siitä voiko järvessä enää uida . En todellakaan ymmärrä miten tällaiseen käytäntöön on päädytty . Eikö yksitysellä maanomistajalla ole SuomessA MITÄÄN MAHDOLLISUUKSIA PUOLUSTAUTUA . Voitteko kertoa mitä voisin tehdä . Ymmärrän etten voi elinaikanani pyydystää muikkua rannastani , mutta voisin uida saunarannassani jos vranomaiset vaatisivat Valkeakosken kaupungilta joko jätevesien kunnollista puhdistamista ja tarvittaessa desinfiointia ( esim . otsonilla tai UV-valolla )tai mikä tuntuisi luonnollisemmalta niiden johtamista putkella keskuspuhdistamolle . Todettakoon vielä lopuksi ,että Mettiönlahti on sen puhjukasta ( jonne siis jätevedet tulevat avo-ojalla )lähtien vielä n. 3-400 metrin päässä vain 2-3 metriä syvä .Nyt kaupunki on kaavoittamassa Kärjenniemen alueelle siellä jo olevien satojen asukkaiden lisäksi lisää asutusta . Tilanne on kestämätön .

Käyttäjä 93:
Kalakanta romahtanut totaalisesti keväisin liian alhaisen veden pinnan vuoksi.Syksystä 2002 alaken matala vedenkorkeus ei ole säännöstelystä johtuva vaan selvä luonnon ilmiö.Mökkeily matalissa lahdissa on vaikeutunut.

Käyttäjä 94:
Laiturin pää lähes kuivilla. Veneen laskeminen rannasta todella hankalaa. Voin vain kuvitella mitä näin suuri veden korkeuden vaihtelu tekee kalakannalle ( kutu ).

Käyttäjä 95:
Kevätkutuisten kalojen kutu ei onnistu säännöstelyn takia. Keväällä vapaa-ajan asunnon vesiraja on kaukana eikä veneellä pääse laituriin.

Käyttäjä 96:
Hauen kutu ei onnistu. Potkurin kolhiminen tutulla paikalla.

Käyttäjä 98:
Vuodesta toiseen veden korkeus keväällä jäiden lähdön aikaan on liian alhaalla ja se nousee normaalitasolle vasta juhannuksen aikaan. Valtaosa sulamisvesistä laskee vesistöihin toukokuun aikana, joten järvien pinnan pitäisi saavuttaa normikorkeus tällöin.

Käyttäjä 99:
Lähinnä olen huolestunut eläinten kohtalosta, kun vesiä nostetaan keväällä.

Käyttäjä 100:
pelkkä veden haku tällä hetkellä on 100m päässä mökiltä vene jäi pohjasta kiinni veden laskun takia

Käyttäjä 102:
Talviuinti on kuin uisi pesuvadissa, niin matalaa on laiturin päässä. Parin viime vuoden aikana lankkulaituri on mennyt tosi pahasti säpäleiksi. Ei ole mukavaa, kun joka vuosi joutuu rakentamaan uuden laiturin.

Käyttäjä 104:
Vesi laskee liian alas kevättalvella, jolloin rannat kuivuvat. Pitäisi nousta aiemmin takaisin, jotta kalojen kutumahdollisuudet paranisivat. Pieni keskimäätäisen pinnan nosto kaiken kaikkiaan olisi parempi kuin nykyinen taso.

Käyttäjä 106:
Keväällä vedenpinnan tason ollessa alhaalla laituri on melkein kuivalla maalla. Lahtien ja poukamien yhteys järveen katkeaa jonka vuoksi keväällä kalojen kutemispaikoihin yhteydet poikki. Kuten myös veneilyyn liittyen mahdotonta päästä rantaan.

Käyttäjä 108:
Näsijärven pinta on keväisin aivan liian alhaalla. Kalat eivät pääse kutemaan rannoille kaislikkoihin, laiturit ovat kuivilla ja veneily ei onnistu ennen juhannusta. Pitäisi katsoa muidenkin intressejä kuin sähkölaitoksen. Jos kaikkien ranta-asukkaiden mielipiteen mukaan elettäisiin, Tammerkoski olisi kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin lähes kiinni.

Käyttäjä 111:
Kalojen kutu epäonnistuu keväisin, vesi liian matalalla, vesilintujen pesintä epäonnistuu samasta syystä. Kämmenniemen likavesiallas laajenee pitkälle Tervalahteen ja eteenkinpäin.

Käyttäjä 112:
Laituri painuu pohjamutiin, koska jäädyttyään järven pintaa lasketaan. Samoin uima-avannnon tekoa ei voi harkita, koska vesi loppuu kesken talven ja jää on pohjassa.

Käyttäjä 116:
Harrastan veneilyä ja jonkinverran kalastusta vedet ovat keväisin ja syksyisin kovin alhaalla keväisin kutuaikaan varsinkin samoin veneily harrastus vaikeutuu vähän veden takia.

Käyttäjä 117:
Traileriluiskien käyttö ongelmallista, jotkut satama-alueet niin matalia, että rantautuminen ja järveytyminen saattaa olla hankalaa. Näiden kanssa tulee toimeen, mutta lieneekö vedenkorkeudella haitallinen vaikutus esimerkiksi kudun onnistumiseen Näsijärvessä?

Käyttäjä 119:
Haittaa on aiheutunut lähinnä kesäisestä säännöstelystä: Piikkilänjärven ajoittain aika paha sinilevätilanne ei ainakaan helpotu veden ollessa vähissä. Vesiluonnon ka virkistyskäytön kannalta katsottuna säännöstely perustuu aivan liikaa muutaman voimalan energiantuotantoon.

Käyttäjä 120:
Vanajan rannat ovat hirvittävää katseltavaa keväisin, jäälohkareoita kaukana vesirajasta. Joidenkin vesilintujen pesintä epäonnistuu kun vedenpinta nousee keväällä erittäin nopeasti.

Käyttäjä 126:
Vene vaarassa vaurioitua laituripaikan vedenkorkeuden takia. Veneily lopetettava suunniteltua aikaisemmin.

Käyttäjä 127:
Esimerkiksi: vedenotto pumpulla ei enää loppukesää kohden onnistunut ja rantaviivan paetessa uiminen ei onnistunut loppu kesällä enää mutapohjaisella lahdella. Veneily oli hankalaa, kivien tullessa esiin enemmän. Kalastus ei onnistunut kalojen lähedettyä syvemmille vesille lahdestamme. Pelottaa mennä nyt kevät talvella mökille, tiedä millainen kala kuolema havainto siellä odottaa. Lahden syvyys normaalina kesinä ollut 3-5m, joten säännöstelyn vaikutukset olivat lahdessamme radikaalit. Lahtemme on ollut linnustorikas ja puhdas vetinen ilman ainuttakaan sinilevähavaintoa ja kalakanta on ollut runsas ja monipuolinen, myös muut runsaslukuiset lahtemme mökkiläiset ovat huomanneet saman asian.

Käyttäjä 128:
Kulovedellä Suoniemellä,Luoton lahdessa esim. tapahtunut niin paljon rehevöitymistä,että lahti on kasvanut umpeen uimakelvottomaksi. Matalan veden aikaan kasvillisuus tunkee ja juurtuu aina vain pidemmälle järvelle. XXXXXXXX

Käyttäjä 130: (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealuee\ seen)
Koska XXXXjärvi, jonka rannalla mökkimme sijaitsee on tosi pieni järvi, niin tuntui, että koko järvi kuivuu. XXXXjärvellä vedenpinta vaihtelee huomattavast sateista riippuen. Viimekesänä vedenpinta putosi siitä, mitä se meidän aikana on ollut korkeimmillaan, niin metrin verran. Jotain pitäisi tehdä, että vaihtelut eivät ole niin suuria. Ilmeisesti Näsijärven pinnanmuutokset vaikuttavat myöskin XXXXjärveen.

Käyttäjä 131: Ruovesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Kesäasuntoni sijaitsee Ruoveden XXXX. Ranta on matala ja kaislikkoinen. Kesäkuusta syys-lokakuulle veden pinta laskee noin 50-70 cm ja rantaviiva siirtyy normaalista paikastaan järvelle päin noin 15-20 m. Syksyllä venettä ei saa vedettyä rantaan asti vaan se pitää jättää liejuun syvän ja matalan rajalle. Syyskalastuksesta ei tule mitään ja uiminen on lähes mahdotonta. Ainoaksi ratkaisuksi jää 20 metriä pitkän laiturin rakentaminen, mikä on kuitenkin talven alta nostettava pois. Rantamme on kapea eikä pitkä laituri ole omiaan parantamaan naapurisopua.

Käyttäjä 132: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Mökkini sijaitsee Muroleen kanavan yläpuolella. Siellä vedet ovat syksyllä ja talvella niin matalalla, että laiturista ei ole apua. Keväällä ja alkukesästä taas piripinnassa laiturin kanssa ja ulottuu puoliväliin saunapolkua. Alkukesästä sitten mennään uimaan iljettävästi nurmikolta kahlaten laiturille. SIIS alavesissä on kaikki päinvastoin kuin ylävesissä = vaikea täyttää teidän suosituskohtianne.

Käyttäjä 134:
Syksyllä laituri lähes kuivilla.

Käyttäjä 136:
Veden korkeuden laskeminen aiheutta monenlaista haittaa.

Käyttäjä 137:
Järvestä tuleva(t) vesiputket jäätyneet.

Käyttäjä 138:
Kivikkoinen järvi tulee vaaralliseksi, kun uusi kiviä ei välttämättä osaa väistää

Käyttäjä 140:
Matalasta veden pinnasta on eniten haittaa virkistyskäytölle (veneilylle) keväällä, joskus myös kesällä. Alueesta ei ole kattavaa merikorttia, johon karit olisi merkitty. Matala veden pinta tuo esiin yllättäviä kiviä. Matalien rantojen ja satamien vuoksi ve- neiden vesillelasku keväällä matalan veden aikaan on usein ongelmallista.

Käyttäjä 143:
Rantautuminen veneestä hankalaa paljastuneiden pohjan kivien vuoksi. Uimalaiturin käyttö vaarallista kivisen pohjan vuoksi matalan veden aikana.

Käyttäjä 144:
Liian alhainen vedenpinta aikaisin keväällä ja loppukesästä/sysyllä. Kesämökkiläiset ovat valittaneet kun järvien lahdet kuivuvat ja ei pystytä käyttämään esimerkiksi rantarakennelmia täyspainoisesti. Koska järvi on matala ja matalat rannat.

Käyttäjä 145:
Matalat vedenkorkeudet paljastavat kartoissa merkitsemättömiä matalikkoja ja aiheuttavat odottamattomia pohjakosketuksia. Veneiden laskuliuskat loppuvat kesken.

Käyttäjä 146:
Kevätkalastus on ollut turhauttavaa ja tuloksetonta. Lisäksi viittaan yleiskommenttiini.

Käyttäjä 147:
Kulkeminen veneellä paikoin mahdotonta rantojen kuivuminen

Käyttäjä 148:
En saa pumppua järveen enkä siten saunaan ja tiskaukseen vettä. Tervalahti on jo aivan liian saastunut Kämmenniemen asutuksen takia. PUHDISTAMO ON UUSITTAVA!

Käyttäjä 149:
sinilevää esiintyy heti kun vesi lasketaan matalalle.veden korkeus vaihtelut ovat liian suuret vuorokaudessa useita senttejä.

Käyttäjä 152:
vesiraja karkaa kauaksi matalilla rannoilla

Käyttäjä 153:
Suurin haitta aiheutuu nopeasta veden korkeuden vaihtelusta, melon alapuolisessa nokian virrassa.

Käyttäjä 157:
Talvella matala vedenkorkeus aiheutta sen, että ranta jäätyy pohjaa myöten. Silloin se routii ja rikkoo kivilaiturin. Syksyllä se haittaa uimista ja veneellä lähtöä.

Käyttäjä 158:
järvestä löytyy paljon uusia kiviä.ranta-alueiden vesi kasvillisuus kärsii mielestäni.

Käyttäjä 160:
Kevään kalastus on hankalaa, myös veneellä liikkuminen. Esteettinen haitta paha. Luultavaa on, että kalakannat kärsivät.

Käyttäjä 161:
Soutuvene oli mahdotonta saada rantaluiskasta vesille, laituri jäi kuivalle maalle pitkän matkaa. Siirryimme tosin syksystä keskimoottoriveneeseen, jolla on poiju-/aisapaikka. Tätä ei veden mataluus suuremmin haitannut, paitsi veneen nostovaiheessa Viholan sataman muutenkin loiva mutta äkkijyrkkä luiska oli veneen trailerinoston kannalta hankalaa. Matalat vedenkorkeudet lisäksi aiheuttivat rantojen kasvillisuuden kuiville jäämisen, ja kalastajille päänvaivaa. Siinä oli veneilystä. Avantouintia korkeusero on vaikeuttanut siinä, että rannat Maisansalossa ovat lähes pohjiaan myöten jäässä, lisäystä aiheutti kylmä talvi ja paksu jääpeite sen myötä. Saunasta saa nyt mennä melkein keskelle Polsonlahtea jotta pystyy kastamaan itsensä kunnolla veteen. Onko veden pinta alentunut jääpeitteen tulon jälkeen lisää?

Käyttäjä 162:
veneellä ei pääse joka paikkaan mihin haluaisi,matalasta vedestä johtuen

Käyttäjä 163:
Ilmeistä hapenpuutetta tänä talvena.(joitain kuolleita tai huonokuntoisia kaloja noussut avantoihin). Parin viimekesän aikana levätilanne pahentunut huomattavasti. Veden väri muuttumassa selvästi tummemmaksi(sameammaksi). Myöskin voimakkaampaa tuoksua on ilmennyt. (kyseessä on piikkilänjärvi)

Käyttäjä 164:
LAITURIT RIKKOUTUU RANNAT KÄRSII KALOJEN KUDUT EPÄONNISTUU

Käyttäjä 166:
Venepaikat ja muutenkin matalat lahdet jäävät liian matalalle.Samoin muu virkistyskäyttö esim. uiminen hankaloituu.

Käyttäjä 170: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Murolekanavan yläpuoliset vedet ajettu Näsijärvellä liian alas. Pinta näyttää pudonneen pysyvästi 10-20cm (Vuotta 2002 ei tietenkään voi huomioida poikkeuksellisen kuivuuden vuoksi) Sopinee kysyä mikä merkitys on ollut Muroleen kanavalla Kalle Päätalon nimellä ratsastetuilla "Tukkilaiskisoilla" joiden vuoksi Murolekosken kivikkoa muokkailtiin? Tulikohan luonnon patokorkeus "kisojen" jälkeen entiseen korkeuteen??

Käyttäjä 171:
Keväällä jäät rikkovat laiturin koska jään alla ei ole enään vettä.

Käyttäjä 172:
Laiturirakenteiden rikkoutuminen. Hiekan kulkeutuminen syvemmälle hiekoitetulta loivasti syvenevältä rannalta

Käyttäjä 173:
Vesi katoaa loppusyksyllä laiturin päästä , samoin toukokuussa vesi on kateissa

Käyttäjä 175:
Vedessä olevien rakenteiden, kuten laiturien, poijujen yms. muokkaaminen veden korkeuden vaihdellessa. Tunnettujen niukalla turvavaralla olevien vesireittien käyttö vaikutuu.Vedenkorkeuden suuret muutokset eivät liene luonnolle hyvästä, erityisesti alkukesästä.

Käyttäjä 176:
Uinti ja veneilymahdollisuutta ei ole, koska vesi on niin matalalla, että vene täytyy jättää matkojen päähän ja uimaan mennessä joutuu menenään puoleen selkään. Kalojen kutu ei tule onnistumaan näin matalaan veteen

Käyttäjä 179:
Esim. kalapaikat ovat vaihdelleet suuresti. En tiedä onko asia näin mutta taitaa joillakin kaloilla olla kutupaikkakin vaihtunut. Tällä hetkellä yllättävän paljon tulee mäti kaloja, maiti kalaa ei juurikaan näy.

Käyttäjä 184:
Vapaa-ajan asuntoni sijaitsee saaressa, jonne joudutaan kulkemaan veneellä. Matala veden korkeus aiheuttaa huomattavaa haittaa veneellä kuljettaessa. Varsinkin tavaran kuljetuksetset sekä liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkuminen vaikeutuu huomattavasti, ellei jopa muutu mahdottomaksi, suuren veden pinnan vaihtelun vuoksi.

Käyttäjä 187:
saunaveden kanto hankaloitunut, esteettinen ongelma, kun kaislikonpohja paljastunut, veneen käyttö hankaloitunut

Käyttäjä 188:
Erityisesti vedenkorkeuden mataluus keväällä on luonnotonta ja haittaa kalojen kutua (esim. muikun mäti jätyy jään ja pohjan väliin). Vedenpinnan nopea nousu keväällä haittaa vesilintujen pesimistä.

Käyttäjä 189:
Asun Kuloveteen kuuluvan Mouhijärvelle johtavan reitin varrella.Meille suurin haitta on erityisesti kesällä.kun Melon voimalaitos suljetaan viikonloppuisin niin meillä vesi laskee viikonlopun aikana n.30 cm jolloin rannat sitten kuivuvat ja haisevat.Kun sitten maanantaina voimala käynnistyy niin vesi virtaa Mouhijärvelle päin vastavirtaan ja tuo samalla sinilevät ym paskat tälle vesistön osalle.

Käyttäjä 190:
Matalan veden aikana veneen lasku ja nosto trailerilla hankalampaa. Joihinkin rantoihin pääsy matalan veden aikaan heikompaa.

Käyttäjä 191:
Vesistön saastekuormitus liian runsasta. Vesien korkeus vaihtelee liian voimakkaasti esim. viikonlopun aikana.

Käyttäjä 193:
veneen käyttö on hankalaa ja laituri jää osittain kuivalle maalle alhaisen vedenkorkeuden aikaan.

Käyttäjä 194:
Heinäkuun puolen välin jälkeen mökkirannasta ei ollut mahdollisuutta lähteä veneellä liikkeelle huolimatta 15m pitkästä kiskojärjestelmästä. Matalassa rannassa veden korkeuden muutokset huomataan voimakkaina haittatekijöinä. Esimerkiksi 20m pitkän laiturin päässä ei ole loppukesästä enää vettä. Vuosikymmeniä sitten viranomaiset kiersivät tutkimassa alueella kohteita, joissa mahdollisesti tapahtuisi tulvavahinkoja vedenpinnan korkeuden noustessa. Kohteita löytyi silloin vain muutama (3-5). Veden mataluudesta kärsii nyt useampi kuin mitä "tulvasta" kärsisi.

Käyttäjä 196:
Kalojen kutuaikana vesi kovin alhaalla kutu onnisrtuu huonosti, haittaa kalastuselle. Laiturin hyödyntäminen kesämökillä erittäin vaikeaa. Veneellä ei voi ajaa vanhoja reittejä.

Käyttäjä 197:
Laiturit jääneet kuiville, keväällä vaikea rantautua kun vesi vähissä, yleensä korjaantunut ennen suurinta vesiliikennettä.

Käyttäjä 198:
Alhainen vedenkorkeus aiheuttaa keväällä sen, että jäät matalassa järvessä romahtavat pohjaan, kevätkutu ei onnistu.

Käyttäjä 199:
Kevätkalastuksen mahdottomuus,matalat rannat kuivilla.Olemme huomanneet, että esim.hauen kutuaika on venynyt jopa yli kesäkuun puolenvälin.Veneellä kulkiessa keväällä ,kun vedet ovat matalla, vaara ajaa "oudoille" karikoille.Laituria vahdittava keväin ja syyspuolella.Usein sattuu vaurioita laiturille vesien pinnan vaihteluissa ja talvella painuva jää romahduttaa laitureita.Veneiden käsittely keväällä ja syksyllä erittäin hankalaa.Olemme myös havainneet, että esim.jotsenten pesimistä hankaloittaa keväällä veden pinnan muutokset. Lisäksi esim.Kaiharinlahdella oleva täplärapukanta on varmasti tänäkin keväänä vaikeuksissa, koska parhailla pyydyspaikoilla , kivikoissa, näyttää jäätä olevan pohjaan saakka.

Käyttäjä 201:
Vedenkorkeuksien sääntely aiheuttaa erittäin paljon kustannuksia ja haittaa ertyisesti keväällä mm. laiturirakenteiden jatkuvasta rikkoutumisesta. Kalakanta kärsii keväällä erittäin alhaisesta vedenpinnasta. Molempia haittoja voitaisiin lieventää nykyisiä säännöstelyrajoja kaventamalla

Käyttäjä 202:
Minulla on mökki Näsijärven saaressa. Kuvitelkaa pettymystä, kun pitkän talven ja tauon jälkeen haluaisi päästä mökille, ei sinne kuukautéen jäiden lähdön jälkeen voi mennä. Tämä siksi, että vesi on niin matalalla venerannassa ja mökkilaiturissa, että venettä ei voi laskea. Talvella laskeva jää rikkoo joka vuosi laiturin ja rannassa halkeillut ja tyhjän päälle jäänyt jääkuori aiheuttaa vaaratilanteita, jos talvella sen pääle joskus jäitä pitkin erehtyy kävelemään.

Käyttäjä 203:
Lahti vedetön; ei voi harrastaa avantouintia. Uimaan pääsee vasta lähellä juhannusta.

Käyttäjä 204:
veneily jäi vähäiseksi syksyllä ja saunominen ei onnistunut talvella, koska vettä ei saanut saunaan, kun vesi oli pohjaan saakka jäässä

Käyttäjä 205:
Kesäisin vedensyvyys on parhaimmillaan n. 1-1,3 metriä. Useampana talvena kairaamalla päätyy suoraan pohjaan ! Eli vettä ei ole jään alla lainkaan. Saunan käyttövesien saanti mahdotonta! Olen suunnittelemassa omakotitaloa kyseiselle paikalle ja alkuperäinen ajatus oli rakentaa kaksivesijärjestelmä, koska kaivoveden riittävyyttä tuskin voi taata. Lisäksi suunnittelin lämmitysjärjestelmää, jossa lämpöpumppu käyttäisi järviveden lämpöä hyväkseen. Kumpaakaan näistä ei voine toteuttaa, sillä pohjaan jokakeväinen raju vedenpinnan lasku tuhoaa putkiston, kun jäät painuvat putkiin ja käyttövettä ei tuolloin voi pumpata. Voimayhtiöt ovat jo vuosikymmeniä hyödyntäneet kevättalven kalliimman sähkönhinnan ottamalla kaikki irti vesistöstä ja antamalla altaiden täyttyä sitten kun sähkö on jo halpaa. He ovat hyötynsä jo saaneet ja nyt on aika saada rantojen asukkaiden kannalta kohtuullisen pieneksi veden korkeuden vaihtelut. Tuo kuvaajanne keskiarvo pehmentää kovasti tilanteen todellisuutta. AInakin viimeisen kymmenen vuoden aikana on varmasti esiintynyt yli 1,3 m:n muutoksia vuoden aikana.

Käyttäjä 207:
Kalojen kutu on epäonnistunut Muu virkistyskäyttö on huonoa Uimarantakin on keväisin tosi kaukana normaalista rannasta

Käyttäjä 208: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Laituri syksyllä lähes kuivilla, veneen rantautumisen kanssa suuria ongelmia. Matalasta vedestä johtuen myös uiminen syksyllä hankalampaa. Kesämökkini on Muroleen yläpuolella, veden korkeus keväällä ja alkukesällä liiankin korkealla. kesän aikana veden pinta laskee kohtuuttoman paljon. Keväällä Muroleen läpi pitäisi juoksuttaa enemmän jotta vesi ei nouse liian korkealla ja kesän aikana taas juoksutusta pitäisi pystyä vähentämään jottei veden pinta laske nykyisellä tavalla.

Käyttäjä 209:
Kevään matala vedenkorkeus on oleellinen ETU jotta rannan pohjan voi siivota tehokkaasti ja tehdä muitakin kuivatöitä rannalla

Käyttäjä 210:
Laiturin tukipilari on jäänyt jään keskelle ja siirtyy helposti jäitten mukana. Se on hakattava irti jäästä joka kevät, jos haluaa saada laiturin paikalleen.

Käyttäjä 211:
kaivo lähes kuiva ja saunavesi haettava matalasta vedenpinnasta johtuen yli 100m päästä rannasta avantouinti mahdotonta

Käyttäjä 212:
näsijärven matalat lahdet kärsivät pitkään keväällä matalasta veden korkeudesta joka johtuu siitä että vettä juoksutetaan liian paljon talven aikana.

Käyttäjä 213:
Rantakarikot rumia.

Käyttäjä 215:
Säännöstelu rikkoo laitureita, vesiputket jäätyvät, vesi loppuu, jos putki on matalalla, hauen ja siian kutu ei onnistu.

Käyttäjä 217: Valkeakosken yläpuoli (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Heposelkä on suhteellisen matala vesistö , eikä siinä ole toistaiseksi läpivirausta, niin olen huomannut, että järven pohjukka (Pälkänneen puoleinen pää) on rehevöitynyt matalasta vedenpinnasta ja läpivirtauksen puutteesta johtuen. Pohjukkaan on paikka paikoin kertynyt noin 1/2 m verran haisevaa lahonnutta jätettä. Veden pinnan nostolla ja maltillisemmalla säännöstelyllä saataisiin matalien lahtien rehevöityminen osaksi kuriin. Nykyään asettaisin virkistyskäytön järvien ensisijaiseksi käyttötarkoitukseksi, johon tietysti olen valmis myös itse satsaamaaan resurssieni mukaan.

Käyttäjä 219:
Vaikeuttaa veneilyä

Käyttäjä 225: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Mökin laiturin päässä oli n. 5 cm vettä viime syksynä. Keväisin siinä on yli 1 m vettä, ja yleensä syksyisinkin 30 - 40 cm. Uimassa käynti oli täten hankalaa. Rantaa on pitänyt syventää, jota sitä pystyisi käyttämään syksylläkin ja jotta veneellä pääsisi syksylläkin laituriin. Laiturista pitää ottaa joka syksy rappuset pois, koska muuten laituri jäisi roikkuun niiden varassa ilmaan, kun vesi häviää alta. Mökki on Tarjannevedellä. Kaivosta loppui vesi pakkasten tultua ja saunaveden otto järvestä ennen jäiden tuloa hankaloitui, koska ottopaikalla oli niin matalaa.

Käyttäjä 226:
Vanajaveden KORKEUS pitäisi pitää noin 50-70 senttimetriä maalis-huhtikuun tasoa KORKEAMMALLA.

Käyttäjä 227:
Kalastolle, pieneliöstölle, linnuille ja kasvustolle on voimakas kevättalvien vedenlasku ollut mielestäni katastrofi jo vuosikymmenet. Etuna on ollut suuri veden huuhteluvaikutus, koska pohjasakka on päässyt tuulilla matalan veden aikaan laajoilta alueilta huuhtoutumaan ja sitten juoksutusten mukana virtaamaan alas. Kalaston maku on parantunut osin ehkä tästä syystä yllättävän nopeasti. Tarkoitan lähinnä Vlk:n alapuolista osaa. Haittahan oli takaiskut Vanajalle, joka on ilmastoinnilla mielestäni aika hyvin estynyt. Mielestäni tutkimus on osin torso, koska ns. yläpuolisten vesien osuutta ei mielestäni ole koskaan otettu riittävästi huomioon, ns. säännöstelemättömänä vesistönä. TÄMÄ ON VÄÄRIN!!! Esimerkkini on -88 kevät eli pahin. Ymmärrän kyllä energiataloudellisen merkityksen, mutten voi hyväksyä sitä tyhmyyttä mitä vesipiiri silloin teki. (Päällikkö oli kuulemma vielä kaksi vuotta virassa) On erittäin tärkeätä, että Längelmä- ja Hauhonreittien vedenpintaa ei päästetä nousemaan niin korkealle kuin se silloin oli ja on ollut muulloinkin käsittämättömällä tasolla. Tarkoittaa korkeutta, jolloin viljelykset ovat yläpuolella uineet veden alla, jolloin huuhtoutuminen on ollut melkoista haittaa aiheuttavaa. Energiataloudelle on tietysti etua, mutta veden laadulle sekä vesistölle törkeää. Sitten syytetään maanviljelijää ravinteiden huuhtoutumisesta!!!! Kun alapuolella mainitsemanani vuonna oli veden pinta kohtuullisen alhaalla, Vanaja n. 45 sm ja Pyhäjärvi vähän alempana, olisi ollut ohijuoksutuksen paikka. Päällikkö vain nauroi ja sanoi, ei se mitään haittaa koska vesistöt ovat säännöstelemättömiä. Tosin ei nauranut enää kesäkuun puolivälissä, jolloin viimein alkoi veden pinta suorastaan romahtaa, ollen syyskuussa 96 sm alempana kuin toukokuussa. Sitten saatiin sinilevää, mutageenisuus nousi hälyyttäväksi ja näitä ongelmia podetaan vielä. Siis kohtuullinen ylävesien seuranta ja alavesien säännöstely hidasliikkeisemmäksi. Energia varantojen kustannuksella, koska vaara veden laadun merkittävälle pilaantumiselle on niin suuri ja haitta vuosia kestävä,ettei sitä voi korvata yhden vuoden energiahuipulla. Otetaan sitä nyt sitten vaikka Kemijoesta korvaukseksi, näinhän energiatalous pelaa.

Käyttäjä 228:
Kalojen saanti on hyvin vähäistä,verrattuna edelliseen talveen. Kalat ovat kadonneet jonnekin.Ainoa hyötyjä on Tampereen kaupunki ja Sähkölaitos.Keväisin voi järven pohjan vaikka tervata,kun ei ole vettä.Kalatkin kärsii noin suuresta veden vaihtelusta.Mökkiläiselle Näsijärvi on ikävä paikka (vaikka onkin iso järvi),koska keväisin ei voi nauttia järvestä.Yleensä tuonne juhannukseen asti on vesi tosi matalalla.

Käyttäjä 230:
Veneily vaikeutunut. Löytyy pohjakosketuksia kiviin joita ei ole ennen tiennyt olevankaan. Matalat lahdenpoukamat ovat käytännössä syksyisin jo tyhjät ja laiturin alta löytyy vain kiviä. Venettä ei saa rantaan ja veneilykausi lyhenee. Saunavettä saa hakea kauempaa, rantakaivokin on lähes tyhjä. Lahdenpohjat kasvavat umpeen ja pikkuhiljaa metsittyvät. Kalakuolemia syksyllä rantavesissä. Vedenpintaa ylemmäksi Vanajalla ehdottomasti!!

Käyttäjä 231:
Matala vesi syksyllä ja keväällä haittaa virkistyskäyttöä. Hankala mennä uimaan.

Käyttäjä 232:
Pohjavesien ollessa näin alhaalla kuin nyt ovat olisi ollut ensiarvoisen tärkeää että järven vesi olisi korkeammalla koska kaikkena muuna kuin talousvetenä on ollut pakko hyödyntää järvivettä haja-asutusalueella missä kunnallistekniikka puuttuu kokonaan, eikä sitä ole luvassakaan kerrotaan kunnasta. Kaivossa vesi riittää juuri ja juuri ruokavedeksi eikä porakaivokaan toisi todennäköisesti apua asiaan koska ko alueella porakaivojen vesi tahtoo usein olla ruokavedeksi kelpaamatonta ja investointi olisi melkoinen. Sivusta seuranneena olen katsellut myös naapurin urakointia vettä karjalle hankkiessaan,veden ollessa näin alhaalla näkyvät traktorilla joutuvan ajamaan lähes laivareitille - miten käynee keväällä kun jäät haurastuvat?? ja matalasta ei vettä ole saatavilla.

Käyttäjä 233:
Varsinkin keväällä vesi on niin alhaalla, että kelluvaa laituria ei voi ennen kesäkuuta laittaa järveen. Myös saunaveden saanti mutapohjaisesta, matalasta Mutalanlahden rannasta on todella hankalaa. Syksyllä on sama ongelma; virkistyskäyttö silloin on vain vähäisempää.

Käyttäjä 234:
Rantojen madaltuminen ja sen seurauksena järven yleistilan heikentyminen

Käyttäjä 235:
haitta joka tulee mieleen ensiksi on sinilevä. Purjehduskauden säännöstely on mielestäni pysynyn lain sallimissa rajoissa.

Käyttäjä 237:
Veneillessä paikoin vakea rantautua.

Käyttäjä 239:
Maata omistamattoman virkistyskalastajan näkökulmasta katsottuna säännöstelyllä ei ole ollut kohtuutonta haittaa! Kuitenkin kannatan säännöstelyn vähentämistä, jotta paluu edes lähelle luonnontilaa edistyisi!

Käyttäjä 240:
Uiminen on ollut vaikeampaa. Lintujen pesintäolot vaihdelleet. Veneily myös arvaamatonta kivien takia.

Käyttäjä 241:
Viime syksynä vene piti ottaa ylös vedestä jo ennen syyskuun puoltaväliä, koska vesi loppui kölin alta. Veden korkeus ei saisi vapun ja syyskuun lopun välillä alittaa makkaran selällä 79.20 eikä ylittää missään tapauksessa 79.50. Vesistön rehevöityminen on erittäin suuri haitta. Roskakaloja pitäisi vähentää ja estää ravinteiden valuminen pelloilta vesistöön. Viime mainittu seikka näkyy keväisin Vedentaan kylän kohdalla erittäin selvästi sameana virtauksena laskuojien vaikutusalueella.

Käyttäjä 244:
Keväällä varsinkin sen parhaiten huomaa kun veden pinta on jopa 40 cm,alempana kuin normaalisti.Joten ihmettelen kuinka on mahdollista että voimalaitokset voi määrätä veden pinnan korkeuden,kukahan on ollut tälläisen päätöksen takana....

Käyttäjä 246:
Haitannut veneilyä huomattavasti(pohjakosketukset),sekä virkistyskalastusta.Hauen kutu epäonnistuu joka vuosi näsijärvessä. Olen myös havainnut useina keväinä että linnut tekevät pesän järven "pohjaan" ja kun vesi nousee ,niin pesät jäävät veden alle ja pesät tuhoutuvat.

Käyttäjä 248:
Asumme matalan lahden rannalla. vesi "karkaa" syksyllä monen sadan metrin päähän rannasta ja lahti on koko talven "tyhjillään" en usko että tästä voi olla kovasti ainakaan hyötyä lahden eläimille. Vesilinnut rakentavat pesänsä keväällä ennen kuin vesi nousee ja usein käy niin että pesät jäävät veden alle. Lahti myös rehevöityy kovaa vauhtia.

Käyttäjä 249:
Syksyllä 2002 veden alhaisuudesta oli haittaa veneilyssä, mm omassa venelaiturissa ei vesi riittänyt.

Käyttäjä 250:
Kokovuosiuimarille keväiset alhaiset vedet ovat lähinnä esteettinen häikkä; uimiseen vettä on aina tarpeeksi!

Käyttäjä 251: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Alhainen veden korkeus tekee veneilyn ja uimisen lähes mahdottomaksi matalarantaisilla alueilla Muroleen yläpuolella. Esteettisesti rannat näyttävät "surkeilta". Pitkillä laitureilla asiaa voitaisiin korjata, mutta parenpana vaihtoehtona pidän veden korkeuden säännöstelyä niin, että se olisi noin 60-80 cm korkeammalla elo-,syyskuun 2002 tasosta.

Käyttäjä 252:
Kevään matalan veden aika soveltuu hyvin mm.laitureiden,venevajojen,ym keveiden rakenteiden korjaamiseeen ja parantelemiseen.

Käyttäjä 254: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Syksyllä 2002, kun vesi oli muutenkin alhaalla (Näsijärvi, Muroleen kanavan yläpuoli), juoksutus aiheutti sen, että lahti. jonka rannalla mökkini on, kuivui lähes kokonaan. Keväällä vettä oli ja on yleensäkin runsaasti, mutta jo juhannuksesta se alkaa laskea ja laskee niin, että vedenpinta on syksyllä yleensä lähes metrin alempana kuin keväällä. Ihannetilanne olisi, jos juoksutusta rajoitettaisiin niin, että vedenpinnan lasku pysähtyisi heinäkuun alun tasolle. Tilanne on (suunnilleen) sama joka kesä. Veden korkeusvaihtelu on lähes metrin luokkaa keväästä syksyyn ja se on liian paljon.

Käyttäjä 256:
Talousveden saanti järvestä pumpulla on hankaloitunut. Veneen telaa joutui siirtelemään rannasta syvemmälle.

Käyttäjä 257:
Suuri pinnankorkeuden vaihtelu aiheuttaa: kuhan ja hauen kutu vähentynyt laiturit kuivilla hajuhaitat vesikasvillisuus lisääntynyt huomattavasti

Käyttäjä 258:
miksi juoksutukset aloitettiin nyt jo? ei näistä lumista paljoa vettä tule.

Käyttäjä 259:
rantaa kuivillaan kevättalvesta alkukesään siian kutu jäi kuiville

Käyttäjä 260:
verkkokalastus vaikeutunut alhaisen vedenpinnan vuoksi

Käyttäjä 261:
vedenkorkeuden suuret heittelyt vaikeuttavat veneilyä erittäin paljon

Käyttäjä 262:
Laituria ei ole voinut käyttää, koska laiturin päässä ei ole ollut vettä. Veneen kanssa vesillelaskuongelmia.

Käyttäjä 263:
Nokian virran veden juoksutus on välillä aivan seis ja se ei ole tosiaankaan hyvä.AINA SAISI OLLA PIENTÄ VIRTAUSTA,KOSKA SE KUULUU VIRRAN LUONTEESEEN.

Käyttäjä 264: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Vapaa-ajanasuntomme sijaitsee Tarjanteen äärellä.Alkukesästä,aina jussiin asti vettä on laiturin päässä n.190 cm.Syksyllä vettä on n.50 cm joten pudotus on melkoinen.Talvella vedensaanti kovana talvena on aika mahdotonta,koska järvi jäätyy pohjaan asti. XXXXXXXX. Mielestäni Muroleen jonkinmoisella säännöstely"portilla" olisi merkitystä.

Käyttäjä 265:
Haluan painottaa luonnolle aiheutuvia haittoja - linnustolle (pahimmin kuikat kärsivät väärään aikaan tapahtuvasta rajusta veden noususta) - kaloille (esim. kuteminen keväällä) - pieneliöstölle - rantojen kasvistolle Myös vesistössä liikkumiselle aiheutuu haittaa, keväällä liian matalaa. Pitää päästä mahdollisimman LUONNONMUKAISEEN veden pinnan vaihteluun (katso Muroleen yläpuolista käppyrää, joka on aivan eri muotoinen kuin alapuolisen Näsijärven käppyrä)

Käyttäjä 266:
veden korkeus vaihtelu pitäisi rajata 50 cm (veden korkeusvaihtelu on nyt 1m

Käyttäjä 269:
vesiraja on ollut tosi alhaalla, voisi sanoa jopa 50-70cm. haittaa vesille pääsyä, laiturilta veden ottoa ja ei haittaavat kivet olleet näkyvillä.

Käyttäjä 270:
Veneen laskeminen telalta ei onnistunut, ennenkuin kaivoi lapiolla uoman. Melon voimalan jaksottainen käyttö aiheutti sen, että kun oli päässyt vesille, niin parin tunnin päästä ei päässytkään rantaan takaisin, kun vedenpinta oli laskenut kymmenisen cm. Vedenpinnan vaihtelu rikkoo laiturin joka talvi. Järvi jäätyy korkean veden aikaan ja veden laskiessa jäät vetävät laituria irti rannasta. Virtauksen täydellinen pysäyttäminen viikonlopuiksi heinä- elokuussa edesauttaa sinileväkukinnon kasvua. Käytännössä mökkikausi loppuu elokuussa sinilevän takia.

Käyttäjä 271:
Vedenpinnan mataluus on jokakeväinen riesa! Vedenpinta alkaa laskea jo vuodenvaihteen jälkeen ja keväisin se on todellä MATALA.Se on niin matalalla ettei edes veneellä pääse kulkemaan mm. mökille. Viime kevät oli kaiken huippu! Vettä noin 10cm joten ei päässyt mökille kuin vasta noin runsas viikko vapun jälkeen vaikka Näsijärvi oli jo vappuna jäistä vapaa.Vedenpinta oli paljon normaalia matalammalla hyvin pitkään.Linnut pesivät rannoilla ja sitten aikanaan veden pinnan noustessa pesät peittyivät veden alle. Olin useampaan henkilöön yhteydessä asian johdosta ja kaikki pallottelivat asiaa seuraavalle ja seuraavalle. Kenelläkään ei tuntunut olevan sen enemmän päätösvaltaa kuin tietoakaan kuka asioihin voi vaikuttaa. Sain tietoa vuosikymmenien aikana tehdyistä tutkimuksista ja tehdyistä käyristä jolla yritettiin todistaa että se on "keskiarvo". Hitot käyristä ja keskiarvoista kun veneen alla on vettä 10CM!SEN TUNTEE KÄYTÄNNÖSSÄ EIKÄ TUTKITUISTA KESKIARVOISTA! VEDENPINNAN MATALUUS ON JOKA KEVÄINEN RIESA AINAKIN NIIHAMAN ALUEELLA OLEVILLA,JOSSA MUUTENKIN ON MATALAT JA OSITTAIN KIVIKOLUKKOISET RANNAT!

Käyttäjä 273:
Vesi loppuu avannosta Niihaman Siirtolapuutarhan kohdalla.

Käyttäjä 276:
Mökin ranta siirtyi kauemmaksi, laituri oli alkukesällä kellumassa ja loppukesällä jo laiturin pukit olivat kuivilla. Veneellä kulkiessa ei voi luottaa vanhoihin reitteihin veden mataluudesta johtuen.

Käyttäjä 277:
Rantaviiva (vesiraja) pakenee 70 m. Laiturirakenteet eivät kestä vedenkorkeuden vaihtelua. Joidenkin kalojen kutu epäonnistuu.

Käyttäjä 278:
Keväällä ei pääse veneellä vesille jäiden lähdön jälkeen. Mökkilahden yhteys katkeaa Näsijärveen. Talvella veden pinta putoaa ja happikato uhkaa matalaa lahtea. Talvella ei juurikaan mahdollista avantouintiin mökillä, joka muutoin harrastuksena.

Käyttäjä 279:
Vettä ei pitäisi laskea syksyllä niin alas se tälläkin hetkellä noin 1 metrin normaali tasosta.

Käyttäjä 281:
Moottoriveneen käyttö hankaloituu matalan rannan takia. Saunaveden otto vaikeutuu.

Käyttäjä 283:
Alkukeväästä vesi on matalalla, laituri on kuivilla ja rannan kivet paistavat. Veneellä ei tahdo päästä järvelle eikä takaisin. Hauen kutuaikaan vesi on matalalla rannasta ja katiska pitää yrittää soutaa keskemmälle järveä. Alkukesästä vesi on puolestaan korkealla, ohikulkevat vesibussit ja isot veneet tuovat suuria aaltoja, jotka huuhtelevat rannan hiekan järveen. Elokuusta veden korkeus taas laskee, vesi loittonee rannasta metrin pari, veneily (=veneellä rantaan pääsy) on hankalaa. Uimaan pitää kahlata pitkälle. Talvella vesi on matalalla eikä läheltä rantaa saa avannosta otettua saunavettä. Korkeuserojen pitää olla tasaisemmat. Vedenvaihtelu on nykyisellään liian suuri.

Käyttäjä 285:
huhti-,touko ja syys-,lokakuun virkistyskäyttö kärsii pahasti johtuen matalasta veden korkeudesta. hauen kevätkutu epäonnistuu,saunaveden saanti vaikeutuu,veneily hankaloituu j.n.e

Käyttäjä 286:
Kevään ja syksyn veden korkeuden erotus oli 120 cm.10 m pitkä laituri törötti kuivalla maalla,saunavesi piti hakea veneellä ja venettä piti vetää saappaat jalassa mudassa ennekun pääsi vesille.Uimaan saunasta mentiin mudakossa kahlaten ja sitten taas pesulle saunaan.Lapsille tehty hiekkaranata oli kuivilla.TKS:n sähkölaitos saa sähköä vain 3% myynnistään.Sen maksavat Näsijärven ranata-asukkaat katkerin mielin.Se ranta-asukkaan näkökulma säännöstelystä.

Käyttäjä 287:
Syksyllä vesi katosi rannalta niin, että veneellä ei päässyt maihin asti. Loppumatka piti kantaa venettä.

Käyttäjä 288:
Vesi on niin matalalla, että keskellä järveä on vettä ja rannat ovat ruovikoituneet. Talvella jäät ovat pohjia myöten.

Käyttäjä 289:
ei haittaa

Käyttäjä 290:
Veden korkeus vaihtelee päivittäin joka aiheuttaa haittaa mm. rantavallien vajoamista.

Käyttäjä 291:
Matala vedenkorkeus keväällä haittaa veneilyä: satamien/venerantojen/laitureiden käyttö vaikeutuu, karilleajoriski kasvaa.

Käyttäjä 293:
Näen kuitenkin suurta haittaa aiheutuvan vesiluonnolle, ravustolle ja kalakannoille kun veden korkeutta voimakkaaasti lasketaan jäätymisen jälkeen.

Käyttäjä 294:
olen uistellutja kalastanut virkistyskäyttäjänä koko ikäni Näsijärvellä (XXXXXXX). ennenvanhaan kalansaalis oli varma. vielä 8-10 vuottasitten hauki oli Koljonselältä ja Näsinselältä vakiosaalis (suurin saamani hauki yli 10 kg). viimeiseen 5 vuoteen en ole saanut yhtään haukea ko. seliltä uistimeen.kuha saaliit istuttuksista johtuen ovat olleet kohtuullisia. kala- kantoini vaikuttaa ilmiselvästi veden liiallinen säännöstely keväisin.

Käyttäjä 295:
Loivarantaisilla alueilla, joita Vanajavedellä on paljon, oli veneily mahdotonta jo elokuun puolivälin jälkeen. Esim omasta venetalaastani ei saanut venettä veteen, koska välissä oli metri kuivaa maata. "Uusia" kiviä löytyi jatkuvasti alhaisen vedenkoekeuden takia. oli käsittämätöntä, että juosutuksia ei voimataloudellisista syitä rajoitettu vapaaehtoisesti, vaikka näkyvissä oli poikkeuksellisen kuiva loppukesä. Nyt keväällä matalat lahdet ovat jäässä pohjaa myöten ja varmaa on jo nyt, että kevätkudun aikaan vedet ovat kiian alhaalla kudun onnistumisen kannalta. Sama ongelma on muuten useimpina keväinä. Vedenkorkeus nostetaan juuri ennen purjehduskauden alkua minimitasolla. Vesilinnuilla on jo usein pesintä menossa ja vedennnosto haittaa pesintää. Kaikenkaikkiaan koko säännöstelyväliä tulee pienentää. Nykyään eletään pelkästään voimatalouden ehdoilla. Voimatalous on kuin valtio valtiossa, jolle kukaan ei näytä voivan mitään. En ole muuten kuulut tulvista Vanajavedellä sitten säännöstelyn alkamisen, mikä tapahtui joskus viisikymmnetäluvun puolivälin paikkeilla. Sinänsä säännöstely on ollut siis positiivine asia, mutta palvellut vain yhtä edunsaajaryhmää. Onnea työllenne!

Käyttäjä 296:
Sinilevääv syyskesällä aivan uskomattoman runsaasti.Ei kaikina päivinä hirvennyt uida eikä kalastaa

Käyttäjä 298:
rannat rumia, laiturit korkealla, veneen käyttö hankalaa, kalastus lahdissa hankalaa, tuulella matala vesi sekoaa

Käyttäjä 301:
Matala vedenkorkeus aiheutta suurta haittaa ensinnäkin maisemallisesti varsinkin keväisin. Kymmeniä metrejä paljasta kivikkoa. Samoin matala vedenkorkeus haittaa keväisin kalojen kutua sekä haittaa lintujen pesimiselle. Edelleen suurena haittana koen laitureiden käytön, veden hankinnan. Virkistyskäytössä haittaa aiheutuu veneiden käytölle, uimiselle. Esim. avantouinnin harrastaminen on melkoisen vaikeata, kun avanto on tehtävä kymmenien metrien päähän laiturista, kun veden pinta on alhaalla. Säännöstelystä on suurin haitta huhti- touko ja yleensä vielä kesäkuussakin. Myös talvikalastus on vaikeutunut, kun vedenkorkeus on laskenut on kesken talvea pitänyt siirtää verkot uuteen paikkaan. Kaloille ja linnuille haitat myös suuret. Esim viime kesän alussa silkkiuikun pesä jäi nousevan veden alle ja tuhoutui.

Käyttäjä 302: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Mökkimme sijaitsee Ruovedellä XXXXXXX. Mökkejä on monta kymmentä sillä kohtaa, eli monta muuta kesävierasta kärsii samoista ongelmista. Muroleen kanavan yläpuolisella vesistöllä on veden pinta laskenut vuosien aikana aina alemmas ja alemmas. Laiturin paikkaa pitää siirtää monta kertaa vuodessa ja aina vaan se on liian ylhäällä. Mökkiranta on noin viiden metrin päästä äkkisyvä. Kun kesän aikana veden pinta laskee, tulee äkkisyvä ranta aina vaan lähemmäs. Pikkulasten kanssa rannalla olo tulee vaarallisemmaksi, koska lapsi ei osaa varoa syvää vettä. Alkukesällä vedessä voi olla vapaammin, kun vettä on vähän enemmän. Olemme kärsineet näistä matalista vesistä niin kauan, että nyt olisi aika saada parannus aikaan. Kalojen kutuaikaan on ongelmia ainakin kutevilla kaloilla.

Käyttäjä 303: Valkeakosken yläpuoli (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Pälkäne veden pinta on hyvä keväällä/alkukesästä. Juoksutusten jälkeen vedenpinta laskee huomattavasti. Virkistyskäyttö mm. saarimökille pääseminen alkaa käydä loppukesästä/syksystä lähes mahdottomaksi.

Käyttäjä 304:
Kokemani haitta liitty enemmän järven rehevöitymiseen ja sinilevien runsauteen melkein joka kesä kuin säännöstelyyn. En oleskele järven rannalla talvisin enkä talvikalasta siellä. Toivomukseni olisi että säännöstelylläkin voitaisiin vaikuttaa sinilevien esiintymistä vähentävästi.

Käyttäjä 305:
Veneily vaikeutunut, veden nouto järvestä vaikeaa, kalastaminen vaikeaa yms.

Käyttäjä 306:
Vanajaveden pinnan nostoa suunniteltaessa on syytä huomioida: 1) rantapeltojen viljelyn lisäksi myös niiden alavien peltojen, jotka sijaitsevat ko. vesistöön laskevien jokien varsilla, viljelymahdollisuudet. 2.1) Peltojen kuntoa valvovan viranomaisen eli TE-keskuksen maaseuosaston kanssa on syytä neuvotella etukäteen, miten toimitaan peltojen kanssa, joita ei esim. kyetä kylvämään tai joista ei voida korjata satoa mahdollisten uusien säännöstelyjen voimaan tulon jälkeen. Tähän kohtaan haluaisin selvyyden ennen säännöstelyn aloittamista, jotta vältyn "jälkipeliltä". 2) Vanajaveden ranta-alueilla on runsaasti loma-asutusta, joka on rakennettu matalaan ns. vesijättömaahan.

Käyttäjä 307:
Rannassamme ei ole vettä. Kesäasunto on lahden pohjukassa, jonka vesi on nykyisin niin alhaalla, että vasta juhannuksen jälkeen rannasta pääsee uimaan ja veden otto onnistuu. Näkymät ovat huonot. Lahden kaislikko leviää entistä nopeammin.

Käyttäjä 308:
VEDEN KORKEUDEN LIIAN SUURI VAIHTELUVÄLI PYHÄJÄRVESSÄ. TÄÄLLÄ VESILAHDELLA ON MATALAT VEDETJA KEVÄT PUDOTUKSEN AIKAAN EI JÄÄN ALTA SAA KUIN KURAVETTÄ, SAMOIN KALOJEN KUDUT KÄRSIVÄT.

Käyttäjä 309:
kalojen kuteminen epäonnistuu, myös lintujen pesiä on tuhoutunut veden noustessa silloin kun linnut ovat jo munineet. Laituri on kärsinyt jäiden laskiessa veden mukana.Kaloja kuolee talvella ilmeisesti hapen puutteeseen.

Käyttäjä 311:
Näsijärvellä ei toistaiseksi suuria haittoja, kevät näyttää taas todellisen tilanteen.

Käyttäjä 317:
Vanajaveden tulisi antaa olla täysin luonnontilassa ilman säännöstelyä. Säännöstely pilaa kalojen kutua, tuhoaa lintujen pesiä sekä huonontaa lintujen muutonaikaisia levähdyspaikkoja.

Käyttäjä 318:
Järvi jäätyi melko matalla, joten saunaveden saanti on tuottanut vaivaa. Jään paksuuntuessa vapaan veden pinta on etääntynyt rantaviivasta.

Käyttäjä 320:
-laiturit jää kuivalle maalle -rannat on epäsiistit -hietapohjaiset rannat ,vesi menee sekaisin jo pienelläkin tuulella

Käyttäjä 321:
Keväällä vesi on todella alhaalla. Se vaikeuttaa veden nostoa järvestä, veneen käyttöä (pitää raahata kuravellissä), kalojen kevätkutu vaikeutuu. Kalastuskunnassamme on jouduttu istuttamaan jopa haukia. Ymmärtääkseni myöhään syksyllä matalalle kutevien kalojen (siika, muikku) mäti voi jäädä kuiville talven aikana koska vettä lasketaan niin paljon. Veneillessä pitää kivikoita ja kareja varoa erityisesti niiden ollessa niin lähellä pintaa.

Käyttäjä 322:
Veneily kausi lyhenee keväällä ja syksyllä matalan veden takia.

Käyttäjä 323:
VENELIIKENTEELLE OLI HAITTAA JA HANKALUUTTA SYKSYN 2002 MATALASTA VEDENKORKEUDESTA. VEDENKORKEUDEN LASKU TULISI OLLA SYYSKUUN LOPPUUN MENNESSÄ KORKEINTAAN 20 CM. XXXXXXX

Käyttäjä 324:
1. Kalojen elinmahdollisuudet heikkenevät, kutupaikat häviävät 2. Vesilinnuston pesintämahdollisuudet heikot 3. Maisemallinen haitta keväisin 4. Laiturien hajoaminen jäiden pudotessa 5. Laiturit tehtävä pitkiksi - rumia 6. Suuret railot talvisin - hengenvaara ja tietääkseni railoihin on aikojen kuluessa hukkunutkin ihmisiä, samoin jäälohkareiden alle kuollut henkilöitä. Tässä asioita, jotka eivät sinänsä ole tärkeysjärjestyksessä

Käyttäjä 325:
Kevättalven matala vesi ja tulvien poisto haittaavat luonnontaloutta. Kun maatalouden intressi on vähentynyt eikä säännöstelyllä ole suurtakaan voimataloudellista merkitystä, pitäisi luonnontaloudelliset näkökohdat ottaa paremmin huomioon.

Käyttäjä 327:
Viime kesänä mittasin millä syvyydellä esinene häviää näkyvistä. Tulos oli 10 cm. Keväisin vesiraja vetäytyy pitkälle järveen päin, kevätkutuisten kälojen mäti tuhoutuu tai kalat eivät kude ollenkaan. vesi kun velloo jatkuvasti edes takaisin se ei pääse koskaan puhdistumaan. Vedenpintahan nousee ja laskee viikon jaksossa, viikolla pinta laskee ja viikonloppuna kun Nokialla pannaan luukut kiinni vedenpinta nousee.

Käyttäjä 328:
Kesämökin käyttö veneilyyn on vaikeutunut ja syyskalastus jäi kokonaan väliin kun ei päässyt vesille.

Käyttäjä 329:
Veden laskiessa kevättalvella kotilahtemme jäät painuvat pohjaan saakka. Sen kestävät vain ruutanat. Laituri on rakennettava lähes joka kevät uudelleen kun jäät painavat sen rikki. Talviverkot jäätyvät yläpaulastaan kiinni jäähän, koska vesi on niin matalaa.

Käyttäjä 330:
lahti on normaaliakin aikaisemmin jaatynyt pohjaan asti

Käyttäjä 331:
vesiluonto ympäristön esteett. näkymä kalojen kutu vesilintujen pesintä täpläravun lisääntyminen veneily saunaveden nosto uimaanpääsy

Käyttäjä 332:
Alhainen vedenkorkeus todennäköisesti vaikuttaa Pyhäjärven jo muutenkin huonoon happitilanteeseen ja jos säännöstelyn vuoksi tapahtuu kalakuolemia niin haitta on suuri.

Käyttäjä 333:
Veden lasku mateen kutuaikana jättää kudun kuiville ja näin ollen tuhoaa madekannan. On tuhonnut Pyhäjärven Alhonselällä jo vuosia sitten.

Käyttäjä 334:
Rannalla sijaitsevista venepaikoista ei saa enää venettä veteen. Rannat rujon näköisiä, kun vesiraja on kymmenen metrin päässä rantavallista. Veneellä rantautuminen vaikeaa. Kevään alhaisilla vedenkorkeuksilla varmasti vaikutusta hauen kudun onnistumiseen.

Käyttäjä 336:
Vedenpinnan alarajakorkeutta ehdottomasti nostettava!!!

Käyttäjä 337: Tarjannevesi (Ei kuulunut säännöstelyselvityksen kohdealueeseen)
Näsijärven yläosan ( Vilppulan) alueella 2003 talvella on vedenpinta edelleen laskussa. Se oli jo 2002 syksyllä ennätys alhaalla. Nyt talvella paikoitellen paksu jäänkansi ulottuu melkein pohjaan myös laivareittien matalimmila osuuksilla. Kalakanta on paennut jonnekki. Talvikalastus Vilppulasta Paloselaälle ei tuota juurikaan tulosta. Syksyllä oli myös veniden käytössä vaikeuksia. Paikat joista ennen pääsi veneellä olivat muotoutuneet salakavaliksi karikoiksi. Ylävesien asukkailla kevään tulvahuiput ja syksyn matalat vedet tarkoittavat yli 1500mm vedenpinna vaihtelua, mikä on käsittämättömän paljon. Vedenpinnan vaihtelut ovat ylävesillä tavallisia, mutta niiden suuruus on kasvanut viimeisen 15 vuoden kuluessa jyrkästi. Muistan sen vuoden jolloin Näsijärven pintaa laskettiin Tammerkosken puhdistus ja kuivatuksen vuoksi. Vesiasian osalta todettiin, että syksyn sateet nostavat pinnan entisellee, mutta sateita ei tullutkaan ja siitä saakka on pinnankorkeusmuutokset vain kasvaneet. Pinnan korkeuden muutoksia tulee mitata koko vesustön akueella eikä vain Tampereen läheisyydessä.

Käyttäjä 339:
Ollaan eletty vuosisadan niukka sateisimmpia aikoja joten vettä on tosiniukasti tarjolla. Todelliset haitat selviävät seuraavan avovesikauden aikana. Niukkuus ja kylmyys on tuonut mahdollisesti myös hyviä asioita. Jäät ovat olleet suht kantavia ja on voitu ja voidaan tehdä huolto toimia mitkä muulloin olisi hankalampia toteuttaa. Joutsenten ja saukkojen määrä on kasvussa odeotellaan haittaasteen saapumista. myös